Näetkö luonnossa Luojan kädenjäljen?

Tänäkin aamuna minua tervehti lyhtypylvään peltiosaa äänekkäästi nakuttava tikka. Rastaat juoksivat pois alta, kun koira innostui jahtaamaan niitä, ja yksi citykanikin vilahti pusikkoon. Luonto on herännyt kevääseen, ja vihreän sävyt ovat nyt kauneimmillaan. Ilokseni huomasin, että kimalaiset ahkeroivat lähimetsän mustikankukkien parissa. Ilmassa tuoksuu tuomi. Luonto on yllättävän lähellä ja yllättävän monimuotoinen myös helsinkiläisessä lähiössä.

Kannan huolta siitä, että maapallo ei jaksa kannattaa nykyisenkaltaista ihmiskuntaa. Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat lisääntyvät äärimmäiset sääilmiöt ja eläinlajien massasukupuutto ovat jo nyt käsissämme ja jotain pitäisi tehdä toisin ja pian.

Luomakunta toimii jännästi samalla logiikalla kuin Paavalin kuvaama seurakuntaruumis (1. Kor. 12:12–30): Kaikilla luomakunnan jäsenillä on oma tärkeä tehtävänsä. En minä voi sanoa ampiaiselle, että koska pistät kipeästi, et kuulu tähän ekosysteemiin. Ilman ampiaisia eivät hedelmäpuut pölyttyisi, ja ilman pölyttäjiä ei ole muille lajeille ruokaa. Luomakunnan kaikkein pieninkin on tärkeä osa Luojan hienoksi virittämää ekosysteemiä.

Siksi on tärkeää elää luontoa ja sen monimuotoisuutta kunnioittaen. Meidät on kutsuttu viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa. Isossa kuvassa tarvitsemme suuria kansainvälisiä ilmastositoumuksia, kiertotalouteen perustuvia innovaatioita, kulttuurimuutosta ja poliittista tahtotilaa. Jokaisen arkiseen jumalanpalvelukseen voi kuitenkin kuulua vastuullinen suhtautuminen luomakuntaan jokapäiväisessä elämässä.

Tässä muutama metsää rakastavan vinkki:

1. Anna itsesi haltioitua luonnosta

Kiipeä korkealle paikalle katsomaan loputonta metsämaisemaa tai istu rantakivelle seuraamaan vesikirppujen leikkiä. Kuuntele puron solinaa. Hengitä ja anna luomakunnan kauneuden upota sydämeesi asti. Rakkaus luontoon synnyttää myös huolenpitoa siitä.

2. Vähennä, uusiokäytä, kierrätä

Kuluttaminen on jossain määrin välttämätöntä, mutta elintapojaan voi tarkastella kriittisesti. Vain välttämättömien ostaminen, pakkausjätteen vähentäminen jo hankintoja tehdessä, tavaroiden uusiokäyttäminen ja jäljelle jäävän jätteen kierrättäminen pienentävät hiilijalanjälkeä jo merkittävästi. Omistamisen sijaan voit lainata tai vuokrata, tai tehdä naapuruston kanssa yhteisiä hankintoja.

3. Anna pölyttäjille tilaa

Viime vuosina on puhuttu pölyttäjien vähenemisestä ja mehiläisten massakuolemista. Pölyttäjien tärkeää tehtävää voi tehdä helpommaksi esimerkiksi jättämällä voikukat pihanurmikkoon kukkimaan, kylvämällä niittykukkia kesäpuutarhaan tai rakentamalla hyönteishotellin. Jätä kemialliset tuholaismyrkyt kaupan hyllyyn, ne ovat myrkkyä myös päiväperhosille ja pölyttäjille.

4. Löydä lomakohde lähempää

Tänä kesänä kotimaanmatkailu on varmasti kaikkien valinta, mutta entäpä ensi talvena tai siitä eteenpäin. Lentäminen on merkittävä yksittäinen kotitalouksien hiilidioksidipäästöjen lähde. Tässä kohtaa kannattaa ennen kaikkea palata kohtaan yksi. Mitä jos kotimaasta löytyisi niitä paikkoja, jossa voi kokea olevansa yhtä luonnon kanssa ja nähdä Luojan kädenjäljen ympäristössä? Tarvitsisiko silloin lähteä mihinkään kauemmas?

Jos kaikki olisi yhtä ja samaa jäsentä, olisiko silloin mitään ruumista? Jäseniä on kuitenkin monta, kun taas ruumis on yksi. (1. Kor. 12: 19–20)

Maailman ympäristöpäivää vietetään 5.6. Teemapäivä tarjoaa jokavuotisen ikkunan keskusteluun ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa, jotta sekä tämä että tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä.

Teksti: Hanna Hokkanen
Kuva: Katri Saarela

Lue lisää:
Luonto, Raamattu ja minä -lukuohjelma Piplia-sovelluksessa
Agricola-pyhiinvaelluskortit omatoimiseen pyhiinvaeltamiseen