Ystävyys yhdistää Suomen ja Namibian yli sukupolvien
Kai muistat vielä ystävän?
Tosi ystävä on enemmän kuin veli, sanotaan Raamatussa, Sananlaskujen kirjassa. Vaikka valtioiden välinen ystävyys on joskus pelkkä korusana, joillekin maille voi syntyä niin pitkä ja vahva suhde, että puhe ystävyydestä tuntuu luontevalta. Näin on Suomen ja Namibian kohdalla.
Erityissuhteen juuret ovat 1870-luvulla alkaneessa suomalaisessa lähetystyössä. Myöhemmin maista tuli läheisiä kehitysyhteistyö-, koulutus- ja kauppakumppaneita. Martti Ahtisaarella oli YK:n edustajana merkittävä rooli neuvotteluissa, jotka johtivat Namibian itsenäistymiseen vuonna 1990.
Osa edelleen jatkuvaa lähetyskumppanuutta on raamatunkäännöstyö, jota Suomen, Namibian ja Angolan Pipliaseurat tekevät yhdessä. Koska Namibiassa ja Angolassa puhutaan samoja kieliä, ystävyyden siunaus kantaa kauas. Uusien käännösten ansiosta erityisesti nuorten on helpompi lukea Raamattua ja ymmärtää, mitä siinä sanotaan. Oman uskon mukana vahvistuvat oma kieli, kulttuuri ja itsetunto.
Suomen Pipliaseuran puheenjohtajana haluan lämpimästi kiittää suomalaisia seurakuntia ja lahjoittajia. Tukenne Namibiassa ja Angolassa tehtävälle työlle on arvokasta ja tärkeää. Olemme yhdessä osa pitkän ystävyyden vahvaa ketjua.
Teksti: piispa Matti Repo, Suomen Pipliaseuran hallituksen puheenjohtaja. Teksti on julkaistu Piplia-lehden 2/2026 pääkirjoituksena.
Kuva on Namibiasta, Ondangwasta, Suomen Pipliaseura.
Raamattua käännetään paikallisille kielille suomalaisten lahjoittajien tuella Namibiassa ja Angolassa. Työtä tekevät paikalliset kääntäjät, sanakirjanaan kyläyhteisöt ja seurakunnat, joissa kielet elävät ja kukoistavat.
Vain Raamattu ymmärrettävässä muodossa omalla kielellä puuttuu. Sinun tuellasi saamme sen valmiiksi. Tule mukaan keräykseemme, jonka vaikutukset ulottuvat satojen tuhansien ihmisten elämään.