Anonyymi vastaaja, UT2020-kysely 2021Käännös on todella inspiroiva, tuore ja silmiä avaava lukukokemus ihmiselle, joka on lapsesta asti lukenut Raamattua.
Uusi testamentti 2020 on Suomen Pipliaseuran Uuden testamentin uusi käännös koineekreikasta suomen kielelle. UT2020 on ensimmäinen raamatunkäännös, joka on käännetty alkukielestä mobiilikäyttäjille, myös kansainvälisesti.
UT2020 julkaistiin lokakuussa 2020 Piplia-sovelluksessa sekä osoitteessa www.raamattu.fi. Itse käännöstyö tehtiin tiiviisti 2,5 vuoden aikana.
UT2020-käännöksen erityislaatuna on, että se käännettiin ajatellen vastaanottajaa, joka on samaan aikaan puhelimen käyttäjä, tekstin lukija tai kuuntelija. Tämä on vaikuttanut itse käännöstekstin muotoiluun.
Tavoitteena oli tuottaa ymmärrettävä ja rikas nykysuomen käännös, joka on mahdollisimman uskollinen alkutekstin merkityksille ja jota voi lukea ilman Googlea, sanakirjaa tai välitöntä teologin apua.
UT2020-käännöksen eksegeettinen asiantuntija Niko Huttunen ja kieliasiantuntija Tuomas Juntunen kertovat videolla, millaista uudenlaisen raamatunkäännöksen tekeminen on ollut.
Anonyymi vastaaja, UT2020-kysely 2021Äänikirja on ehdottoman hyvä lisä, myös moni kirkkoon kuulumaton tuttuni on tutustunut siihen.
”Teksti soljuu hyvin. Totesin yhdelle kollegalle, että toivoisin tämän työn jatkuvan ikuisesti. Tämä on ollut aivan ihanaa. Tässä on jotain hirveän rauhoittavaa ja yleissivistävää”, sanoi UT2020-käännöksen lukija Krista Kosonen äänitysten yhteydessä.
Anonyymi vastaaja, UT2020-kysely 2021Se on helpommin lähestyttävä kuin osasin odottaa.
Videolla ulkopuoliset asiantuntijat, UT2020-kääntäjät sekä ekumeenisen ohjausryhmän jäsenet kertovat, miten kääntäminen onnistui. Video on kuvattu käännöstyön loppuvaiheessa vuonna 2020.
Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana UT2020 avattiin Raamattu.fi-palvelussa 300 000 kertaa.
Piplia-sovelluksessa käytetty aika per käyttäjä oli 1 tunti.
Vuotta myöhemmin UT2020 oli avattu Raamattu.fi-palvelussa ja Piplia-sovelluksessa yhteensä puoli miljoonaa kertaa.
UT2020-käännöksen käyttäjäkunta on osoittautunut laajaksi. Ensimmäisen vuoden aikana uusi käännös saavutti Piplia-sovelluksessa ja Raamattu.fi-palvelussa yhteensä noin puoli miljoonaa käyttäjää.
Kääntämisen lähtökohtana on koko ajan ollut digitaalinen käännös. Painetun kirjan muodossa käännös olisi tuskin saavuttanut vastaavaa käyttäjämäärää.
Syksyllä 2021 toteutetun lukija- ja kuuntelijakyselyn mukaan käännös on lisännyt Raamatun käyttöä 47 %:lla kyselyyn vastanneista, ja 82 % vastaajista sanoo suosittelevansa käännöstä muille. Niistä käyttäjistä, jotka eivät lue tai eivät ole lukeneet aiemmin muita raamatunkäännöksiä, 55 % sanoo UT2020-käännöksen lisänneen heidän Raamatun käyttöään.
Suurin käyttäjäryhmä on evankelis–luterilaiset, 71 %, mutta käyttäjiä on laajasti myös eri herätysliikkeistä ja suuntauksista kirkon sisällä sekä muista kirkkokunnista ja kristillisistä viiteryhmistä.
Kyselyn aikaan Piplia-sovelluksessa jokin äänikirjojen luku oli kuunneltu 370 000 kertaa alusta loppuun. Erityisen paljon kiitosta saa äänikirja ja lukija Krista Kosonen.
Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 761 käännöksen lukijaa ja kuuntelijaa.
UT2020-käännöksen tekeminen oli tiivistä tiimityötä. Pipliaseuran kääntäjät ja Piplian muu asiantuntijaryhmä valmistelivat kunkin käännösjakson ekumeenisen ohjausryhmän kommenteille. Ohjausryhmän kommenttien ja ryhmien tapaamisen jälkeen kukin käännösjakso testattiin tavallisilla lukijoilla. Testien tulokset vaikuttivat tekstin viimeistelyyn.
UT2020-käännöksen tavoitteeksi asetettiin, että sen kieli on ymmärrettävää 20-vuotiaille suomea puhuville vastaanottajille. Kysymys on 20-vuotiaiden kielentajusta, mikä on eri asia kuin kohderyhmä. Itse käännös on tarkoitettu kaikenikäisille puhelimen käyttäjille. Oletuksena on, että se mikä on ymmärrettävää 20-vuotiaille, on ymmärrettävää myös heitä vanhemmille.
Tutkimuksissa on todettu, että 20-vuotiailla on aukkoja esimerkiksi maatalous- ja luontosanastossa, samoin kuin uskonnollisen erityiskielen käytössä. Myös lauserakenteisiin ja sanomisen tapaan on kiinnitetty huomiota, jotta käännös toimii luontevasti 2020-luvulla ja mobiilikäytössä.
Työssään käännösryhmällä on ollut apuna Elisaksi nimetty mallilukija, parikymppinen lukijan prototyyppi. Rekonstruoidun mallilukijan taustalla on asenne- ja arvokartoituksia sekä tutkimuksia 15–25-vuotiaiden kielenkäytöstä. Kääntäjät ja kommentoijat ovat peilanneet käännöksen sanoja sekä lauserakenteita sen mukaan, miten ovat arvelleet Elisan näitä ymmärtävän. Lukijan tunnistaminen on avain sille, että käännöstyön aikana voidaan tehdä tekstin toimivuuden ja käytettävyyden näkökulmasta oikeita ratkaisuja.
Oheisessa kaaviossa on kuvattu UT2020-käännöstyön prosessia, joka eroaa tavanomaisesta mm. siinä, että käännöstyössä on käytetty apuna mallilukijaa ja että käännösluonnoksia on testattu hyvin laajasti tavallisilla lukijoilla läpi prosessin.
Itse käännöstyössä ekumeenisella ohjausryhmällä on ollut tärkeä rooli laadunarvioijana. Ohjausryhmän jäsenet ovat lukeneet ja kommentoineet tuoreeltaan kunkin käännösjakson ja osallistuneet käännöstyön arviointiin prosessin alusta loppuun asti.
Seitsemänhenkiseen ohjausryhmään kuului kolme evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija yliopistolta. Projektia koordinoi ja lopullisen käännöksen vahvisti Suomen Pipliaseura. Työn rahoittavat evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus ja Pipliaseura. Vähemmistökirkot osallistuivat kuluihin omien edustajiensa resurssikulujen muodossa.
Jokainen käännösjakso testattiin todellisilla käyttäjäryhmillä jo kääntämisen aikana. Lähes 3 000 ihmistä antoi palautetta, osallistui verkkokyselyihin tai ryhmäkeskusteluihin. Palauteyleisönä ovat toimineet mm. lukiolaiset, erilaiset opiskelijaryhmät ja varusmiehet, yhteensä 650 lukijaa.
Käännösprojektin loppuvaiheessa Pipliaseura tilasi TNS Kantar oy:ltä väestöedustavan tutkimuksen, jossa palautetta saatiin 724 ihmiseltä kaikista ikäryhmistä, eri puolilta Suomea. Kaikille avoimeen verkkotestaukseen osallistui puolestaan 1 144 vastaajaa parin viikon aikana toukokuussa 2020. Tämä on ensimmäinen kerta, kun käännöksen vastaanottajat ovat näin laajasti osallistuneet raamatunkääntämiseen.
Palaute on vaikuttanut käännöstekstien viimeistelyyn ja vahvistanut muun muassa sanavalintoja.
Toteuttamalla UT2020-käännöksen Pipliaseura halusi tarjota raamatunkäännöksen digikauden ihmisille. UT2020 kulkee mukana ajasta ja paikasta riippumatta.
Älypuhelinten aikana puhumme monilukutaidosta, joka haastaa perinteisen tekstin. Puhelimesta luemme sisältöjä fragmentaarisesti, selaillen ja hypellen, toisin kuin lineaarisesta, kahden kannen väliin asettuvasta kirjasta. Samalla nykyteksteihin liittyy yhä vahvemmin löydettävyyden ja saavutettavuuden vaatimukset.
Itse lukutilanteessa UT2020 mahdollistaa haut sekä linkitykset laajaan taustamateriaaliin kuin myös eri fonttikokojen, taustavärin ja muiden lukemista helpottavien toimintojen käytön.
Käännöksen julkaiseminen äänikirjana monipuolistaa myös käyttöä sekä helpottaa niitä, joille lukeminen on vaikeaa.
Käännöstä on tehty alusta alkaen kuunnellen vastaanottajia. Vuosi UT2020-käännöksen ilmestymisen jälkeen se painettiin myös kirjana, yleisön pyynnöstä. Osalle lukeminen näytöltä on hankalaa. Osa haluaa lukea välillä näytöltä ja välillä kirjasta.
Vaikka kääntämisen lähtökohta ja ensisijainen käyttöalusta on edelleen digitaalinen, olemme painetulla versiolla halunneet kuunnella myös näitä käyttötarpeita. UT2020-käännös on nykyään saatavana sekä pokkariversiona että kovakantisena kirjana.
UT2020-käännöksen fokuksessa on vastaanottaja, joka voi olla samaan aikaan sekä käyttäjä, lukija että kuuntelija. Tämä on vaikuttanut osaltaan käännöstekstin muotoiluun, samoin kuin puhelimen pieni näyttö ja muu käyttöympäristö.
Dialogi vastaanottajien kanssa on ollut tärkeä periaate lukijoiden kielentajun ja tekstin välisen resonanssin testaamiseksi. Kääntämisen aikana kaikki käännösjaksot testattiin lähes 3 000 lukijalla, ja saatu palaute otettiin huomioon tekstin viimeistelyssä.
Kääntäjäryhmän ja ekumeenisen ohjausryhmän sisäisenä työvälineenä hyödynnettiin Elisaksi nimettyä mallilukijaa. Tavoitteena oli tuottaa ymmärrettävä ja rikas nykysuomen käännös, joka on mahdollisimman uskollinen alkutekstin merkityksille. Käännös on raamatunkääntämisen alueella ainoa laatuaan, myös kansainvälisesti.
Käännöksen rahoittivat Suomen Pipliaseura ja Suomen evankelis–luterilainen kirkko. Vähemmistökirkot osallistuivat kustannuksiin ohjausryhmäedustajiensa resurssikulujen muodossa.
SUOMEN PIPLIASEURAN PROJEKTIRYHMÄ
Suomen Pipliaseuralla oli projektin vetovastuu. Projektiryhmä osallistui myös sisällöllisesti käännöstyöhön sen kaikissa vaiheissa sekä viimeisteli käännöksen lopullisen version.
Kääntäjät: eksegetiikan asiantuntija, dosentti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija, FT Tuomas Juntunen. Projektinjohto: viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari; käännöstyön ohjaus: raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä; tekninen kehitystyö: seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen; toiminnanjohtaja Markku Kotila.
OHJAUSRYHMÄ
Ekumeeninen ohjausryhmä osallistui käännöstyöhön kommentoimalla tekstejä vaiheittain käännöstyön alusta loppuun asti. Jokaisen jakson päätteeksi ohjausryhmä ja projektiryhmä kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen tekemään linjauksia ja keskustelemaan käännösratkaisuista.
Prof. Lauri Thurén, eksegetiikka, Itä-Suomen yliopisto, ev.lut.; pastori, TT Anni Pesonen, ev.lut.; TM Mika Aspinen, Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja, ev.lut.; TM, katol.TL Katri Tenhunen, julkaisujohtaja, Katolinen kirkko Suomessa; FT, auktorisoitu kääntäjä, eksegetiikan jatko-opiskelija Teija Haussalo, Suomen ortodoksinen kirkko; Th.M Timo Lehikoinen, Suomen teologisen opiston rehtori, SVKN; dosentti Hanna Lappalainen, suomen kieli, Helsingin yliopisto.
ULKOPUOLISET TARKASTAJAT
Työn loppuvaiheessa projektissa oli kaksi ulkopuolisista tarkastajaa. Eksegeettisen tarkastuksen teki pastori ja dosentti Kari Kuula sekä kielellisen tarkastuksen kirjailija, FT Katja Seutu.
Lue tekstinä: www.raamattu.fi/ut2020
Lue tekstinä tai kuuntele äänikirjana: lataa Piplia-sovellus puhelimeesi
Piplia-sovelluksen voit ladata Google Playsta tai AppStoresta.
Sekä teksti että äänikirja ovat ilmaisia, mutta äänikirjan kuuntelu vaatii rekisteröitymisen.
Lisäohjeita audion käyttöönotosta. Kuuntelupainike löytyy sovelluksesta tekstin yhteydestä.
Uusi testamentti 2020 täyttää tällä viikolla vuoden. Vuoden aikana UT2020-käännökselle on kertynyt Raamattu.fi-palvelussa ja Piplia-sovelluksessa noin puoli miljoonaa yhteenlaskettua käyttäjää.…
Jouluevankeliumi eli kertomus Jeesuksen syntymästä luetaan jouluna kirkoissa ja monien kotien ruokapöydissä. Lue lisää tutun tarinan taustoista.
Suomen Pipliaseura käynnistää Vanhan testamentin käännöshankkeen, jossa VT käännetään alkukielestä suoraan mobiiliympäristöön. Kyseessä on siis UT2020-käännöksen sisarkäännös. Lopputuloksena on yhtenäisillä…
Se on hyvä. Tunnen olevani toisen henkilön kanssa. – Anonyymin vastaajan palaute äänikirjasta, UT2020-kysely Vastaus tuhansien läpikäymieni palautteiden joukossa jää…
Tänään 30.9. vietetään kansainvälistä kääntäjien päivää. Pipliaseurojen raamatunkäännöstyötä tekevät aina paikalliset kielenpuhujat, jotka puhuvat kieltä äidinkielenään. Raamatun kääntäminen on pitkäjänteistä…
Äiti oli tehnyt siihen kirkkaan punaisesta kankaasta suojakannet. Oikeaan yläkulmaan oli kirjailtu valkoisella langalla valkoinen risti. Sellainen se oli. Minun…
Suomen Pipliaseuran vuosikokous lähestyy. Hallitus on laatinut kokousta varten uudenlaisen vuosikertomuskokonaisuuden, jossa katsotaan vuotta 2020 erilaisista tulokulmista numeroina, tapahtumina ja…
