Blogi: Kyllä vai ei?

Ensi pyhänä vietetään uskon ja epäuskon sunnuntaita. Epäilen, ettei kukaan välty elämässään epäuskolta, ei parahinkaan pappi taikka pyhimys. Usko ei ole mikään urheilukisa, jonka voittaa eniten huutava.

Uskossa jäytää eniten se, että harvemmin elämässä mikään menee putkeen. Onko se – saati maailmaa koettelevat vastoinkäymiset ja kärsimykset – suoranainen merkki siitä, ettei Jumalaa ole? Vai ovatko Jumalan tiet salatummat, tapahtumien merkitys ei ihan pinnassa?

*

Suhde Jumalaan on aina henkilökohtainen. Ei ole sinänsä yhtä absoluuttisen oikeaa vastausta Jumalan olemassaolon mysteeriin – siihen, millainen Hän on? Silti toivomme Jumalalta myönteistä vastausta kyselyihimme, edes joskus.

John Lennon kertoi rakastuneensa Yoko Onoon, kun kävi tämän taidenäyttelyssä. Ono oli luonut mm. tikkaat, joita pitkin kiipeämällä pääsi kurkkaamaan gallerian kattoon kiinnitettyyn lappuun. Tuossa lapussa luki ”Kyllä”.

Lennon totesikin, että jos lapussa olisi lukenut ”Ei”, hän ei varmasti olisi rakastunut Onoon.

*

”Kyllä” vaiko ”ei”? Erään unkarilaisrunoilijan runossa (runoilijan nimen olen ikävä kyllä unohtanut) kuvataan taivaassa Pyhän Pietarin kysyvän joka saapujalta: Rakastitko?

Rakastettiinko sinua? Entä rakastitko itse? Kyllä vaiko ei?

Runon parikymppisenä luettuani olin kauhuissani. Huomasin epäröiväni. Kaikesta osakseni koituneesta mannasta huolimatta huomasin vastaavani ei, kosken elänyt ihan täysillä. Sen sijaan kannoin kaunaa.

Tänään en enää epäile sitä, olenko rakastanut, saati saanut vastarakkautta. Olen antanut anteeksi, mennyt yli, kuten Iso kirja kehottaa. Se on poistanut reilusti karstoja elämän moottorista ja antanut rohkeutta vastata kyllä, kaikesta epäuskosta huolimatta.

Jumala voi todistaa, etten sano teille sekä: ”Kyllä” että: ”Ei.” Eihän myöskään Jeesus Kristus, Jumalan Poika, jota minä, Silvanus ja Timoteus olemme teille julistaneet, tullut ollakseen sekä ”kyllä” että ”ei”, vaan hänessä toteutui ”kyllä”. (2. Kor. 1:18-19)

Teksti: Eriikka Käyhkö

Kuva: Nick Fewings/Unsplash