Blogi: Mihin minä käytän kaiken tämän ajan?

Olen hieman hämilläni. Lokakuulle tuli koronatilanteen takia yllättäen vapaata aikaa. Iloitse vapaistasi, ehti jo ystävä kommentoida. Toki minä iloitsenkin, mutta kirjaihminen minussa on harmissaan. Peruuntuihan lokakuulta itselleni tärkeät Turun ja Helsingin kirjamessut. Toki ymmärrän, että messujen peruuntuminen oli tässä tilanteessa tarpeellinen ja ainoa oikea ratkaisu.

Helsingin kirjamessut järjestetään verkossa, mutta eihän se ole sama asia. Kirjamessujen parasta antia minulle on päästä ihan livenä paikan päälle aistimaan messutunnelmia ja tutkimaan uusien kirjojen vielä painomusteelta tuoksuvia sivuja.

Vaikka olen vuosikaudet ollut messuilla töissä omalla osastollamme, jaksan joka vuosi uudella innolla odottaa millaiset juuri tämän vuoden messut ovat. Oman työvuoron jälkeen olen aina ehtinyt ja jaksanut kierrellä eri kustantajien tarjontaa katsomassa. Nyt täytyy kierrellä verkossa heidän luonaan.

Raamattua joka tuutista

Vaikka perinteinen kirja on mielestäni paras käyttöliittymä, aloin tänä syksynä myös kuunnella Raamattua Piplia-sovelluksessa. Osallistun nimittäin Karkun evankelisen opiston Raamattu läpi vuodessa -kurssille. Luettavaa ja kuunneltavaa siis riittää. Meillä on viikko aikaa lukea kulloinkin annettu tekstikokonaisuus, ja sen jälkeen on aiheeseen liittyvä raamattutunti. Miten tututkin raamatunkohdat aukeavat ihan uudella tavalla, kun ne lukee rauhassa läpi ja kuulee niihin liittyvää opetusta! Toki myös teologian opintoihini on kuulunut raamatunlukua, mutta ei niin syvällisesti kuin tällä kurssilla. Luulenpa, että Raamatun hyvästä tuntemisesta on tulevalle papille paljon hyötyä.

Enklannin nahkakantiset

Lauantaina vietämme Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Aleksis Kivi oli suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on Seitsemän veljestä. Siellä luvussa 13 on viittaus Pipliaseuraan, joka ”Enklannin lahjan” myötä vuonna 1812 perustettiin, jotta kansa saisi omakielisiä Raamattuja.

Juhanin sanoin:
”Metsän korvesta tullaan, ja, niinkuin näette, on tuossa varsoillamme vedettävänä ankara kuorma, jonka painoa lisää vielä seitsemän uuttatestamenttia, seitsemän Enklannin lahjaa.”

Otetaanpa siis lauantaina jokin hyvä suomalainen kirja esille ja istutaan sitä rauhassa lukemaan. Koska nyt on parasta olla kotosalla.

”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh. 14:27)

Teksti: Tuija Numminen

Kuva: Jonas Jacobsson/Unsplash