Blogi: Rakenna silta taivaaseen

”Rukous on silta luokse Jumalan. Rukous on polku luokse auttajan. Rukous on lintu, joka lentää taivaaseen. Rukous tuo rauhan sydämeen.”

Tuo virren 931 tuttu kertosäe kuvaa mielestäni osuvasti rukousta. Itselleni rukoileminen tuli tutuksi jo lapsena, kun mummoni opetti minulle Levolle lasken Luojani -iltarukouksen. Lapsenmielessäni en uskaltanut jättää yhtenäkään iltana tuota rukousta lausumatta, ettei vain kävisi niin, etten sijaltani enää aamulla nousisi. Se kuulosti lapsesta pelottavalta. Kouluaikoina rukouksiini nousivat huolet koulussa pärjäämisestä, myöhemmin muut eri ikäkausiin liittyvät elämänkiemurat.

Viimeisimmän avun rukouksesta sain viime viikolla, kun jouduin yllättäen vatsaleikkaukseen. Iso leikkaus pelotti, mutta tietoisuus siitä, että moni ystävä rukoili puolestani, toi rauhallisen mielen. Leikkaus sujui hyvin, ja myös toipuminen sujuu mallikkaasti.

Rukous on monille meille tärkeä asia. Tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista rukoilee vähintään kerran viikossa tai useammin. Varsinkin elämän kipukohdissa kädet menevät monella helpommin ristiin. Rippikoulussa nuoret oppivat Isä meidän -rukouksen, joka perusrukouksena sopii moneen tarkoitukseen Jeesuksen opetuksen mukaisesti.

Tammikuun 18. päivä vietetään kristittyjen ykseyden rukouspäivää, joka on yksi ekumeenisista rukouspäivistä. Päivän tarkoituksena on, että edes kerran vuodessa muistaisimme pysähtyä rukoilemaan yhdessä, voisimme olla yhtä Kristuksessa. Rukouspäivä aloittaa kansainvälisen ekumeenisen rukousviikon 18.–25.1. Viikon teema on: olkaa rehellisiä ja oikeudenmukaisia.

Tuon rukouspäivän yksi teksteistä löytyy Joh. 14:27. Se on myös eräs omista suosikkijakeistani Raamatussa.

”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.”

Teksti: Tuija Numminen