Blogi: Syksyllä sataa kirjoja

Tästäpä tuleekin upea syksy! Sekä Turussa että Helsingissä päästään toteuttamaan kirjamessut ihan livenä. Koko alkusyksyn seurasin jännityksellä kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten helpottumista, messuja odotellessa. Oli hienoa lopulta kuulla, että messut voidaan tänä syksynä järjestää turvallisesti.

Minulla on paljon kirjoja. Olen saanut lahjaksi paljon kirjoja. Ostan paljon kirjoja. Olen työskennellyt koko työurani kirjojen parissa erilaisissa kustannusliikkeissä.

Kirjapaljous konkretisoitui muuttaessani äskettäin pienempään asuntoon. Myönnän, että minun on vaikea luopua kirjoistani. Kansia katsellessani muistan tilanteen, jolloin kyseisen kirjan luin ja mitä tunteita se minussa herätti. Se on mielestäni hyvän kirjan merkki: saada lukija pohtimaan lukemaansa omalla kohdallaan, opettaa ja herättää uusia ajatuksia. Miksi lukisit kirjaa, joka ei kosketa sinua yhtään? Joka ei anna sinulle mitään?

Raamattu on kirja, joka koskettaa lukijoita ympäri maailman. Raamatun jakeista löydämme lohtua ja tukea antavia sanoja aina tarvitessamme. Luen usein psalmeja. Niihin ahdistunut kuningas Daavid vuodatti tuskansa ja yksinäisyytensä saaden kuitenkin lopulta avun kaikkivaltiaalta Jumalalta. Daavidin lailla minäkin iloitsen löytäessäni Raamatusta armollisen Jumalan läsnäolon.

Tänä syksynä minulla oli ilo ja kunnia saada olla mukana esiraadissa valitsemassa Vuoden kristillinen kirja -kilpailun finalisteja. Saimme luettavaksemme 54 aiheiltaan monipuolista ja hyvin kirjoitettua kirjaa. Finalistit julkistetaan Turun kirjamessuilla perjantaina. Turun piispa Mari Leppänen valitsee näistä kuudesta voittajan, joka julkistetaan Helsingin kirjamessuilla.

Tulkaahan kirjamessuille joko Turkuun tai Helsinkiin. Sieltä löytyy paljon hyvää luettavaa ja kuunneltavaa. Myös niitä Raamattuja. Lupaan auttaa valinnassa.

”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.” (Psalmi 8: 4–5)

Teksti ja kuva: Tuija Numminen