Uuden testamentin 2020 käännöstyö

Suomen Pipliaseura kääntää parhaillaan Uutta testamenttia suomeksi. Työ alkoi tammikuussa 2018, ja käännös valmistuu vuonna 2020. Uusi testamentti 2020 tunnettiin aluksi työnimellä DigiUT.

Uusi testamentti suomennetaan kahden–kolmen vuoden kuluessa lähtien kreikankielisestä alkutekstistä ja päätyen, ei kirjaksi, vaan suoraan puhelinten tai tablettien käyttäjille digimuotoon. Käännöstyö on jatkoa 2017 julkaistulle evankeliumikäännökselle, DigiMarkukselle. Kyseisen pilotin yhteydessä luotiin käyttäjäkeskeisen kääntämisen malli sekä käännöstyön periaatteet, joihin myös Uuden testamentin 2020 käännöstyö perustuu. Uusi käännös on tarkoitus saattaa myös kuunneltavaksi audiomuodossa.

Miksi uusi käännös?

Nykyään lähes jokainen suomalainen kuljettaa älypuhelinta mukanaan ja käyttää sitä useita tunteja päivässä. Silti olemme tähän asti eläneet maailmassa, jossa kaikki raamatunkäännökset on käännetty ensin painetuksi kirjaksi. Kyseiset käännökset ovat kyllä päätyneet myös digitaaliseen muotoon – käytännössä yli tuhannella eri kielellä – mutta niiden lähtökohtana on kuitenkin painettu kirja ja kirjallinen kulttuuri. Toisin sanoen: niille digitaalisuus tarkoittaa jakelukanavaa.

DigiMarkus oli pilotti, jossa oli mahdollista kokeilla ja tutkia ensi kertaa, kuinka erityisesti ja vain digitaaliseen ympäristöön laadittava käännös voitaisiin tehdä. Uuden testamentin 2020 käännöstyö jatkaa tältä pohjalta hakien ratkaisua, miten puhelimen käyttäjille on hyvä kääntää Raamattua, kun kieli, mediankäytön tottumukset ja lukutavat muuttuvat koko ajan. Keskeisessä roolissa ovat vastaanottaja ja käyttöympäristö.

Vuoden 1992/2007 kirkkoraamatun kääntämisestä on myös kulunut kohta kolmekymmentä vuotta. Vaikka sen kieli on suurelta osin vielä ymmärrettävää, tässä ajassa sanasto ja tyyli usein jo muuttuvat. Uuden testamentin 2020 tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata Raamattu 92:sta vaan toimia sen rinnalla. Uusi testamentti 2020 on se versio, jota on helppo lukea puhelimesta ja joka on aina käden ulottuvilla, ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla julkaisualustan kautta voidaan hyödyntää digiympäristön mahdollisuudet: linkitykset, sananselitykset, laaja taustamateriaali, audiomuoto sekä omat korostusmerkinnät, muistiinpanot, näytön värin, fonttikoon ym. säädöt.

Kenelle käännös tehdään?

Uuden testamentin 2020 kohderyhmää määrittelee ennen kaikkea käyttötilanne: halu lukea tai kuunnella sanaa puhelimesta – iästä riippumatta. Käännös on siten tarkoitettu kaikille suomen kieltä osaaville puhelimen käyttäjille. UT 2020 on avuksi missä tahansa tilanteessa, jossa on etua siitä, että Raamattu löytyy välittömästi omasta taskusta.

Oletuksena on, että käyttäjät suhtautuvat kristillisyyteen myönteisesti, ehkä tuntevat jo ennestään hyvin Raamattua tai ovat kiinnostuneita tutustumaan siihen. Seurakunnissa Uusi testamentti 2020 tukee luontevasti Raamatun käyttöä erilaisissa raamattupiireissä ja muissa lukutilanteissa kuin myös rippikouluopetuksessa. Mahdollisuus kuunnella Raamatun sisältöjä voi helpottaa myös niitä käyttäjiä, joille lukeminen tuottaa hankaluuksia.

Itse käännöstyötä ohjaa 20-vuotiaiden kielentaju, mikä on eri asia kuin kohderyhmä. Tämä ei siis tarkoita, että kyseessä olisi nuorisoraamattu tai yksin nuorille tarkoitettu käännös. Käännöstyötä vain ohjaa oletus, että se mikä on noin 20-vuotiaille suomea puhuville ymmärrettävää, on ymmärrettävää myös vanhemmille ikäluokille. Käännöksessä ei myöskään tavoitella selkokieltä vaan päinvastoin rikasta suomen kieltä.

Julkaistaan digimuodossa

Uutta testamenttia 2020 ei ole tarkoitus painaa kirjaksi. Kysymys on ajattelutavan muutoksesta, jota voisi kuvailla ”digiloikaksi” raamatunkäännöstyössä ja Raamatun käytössä.

Ensinnäkin: painetulla kirjalla on oma tehtävänsä, mutta emme ajattele painettua Raamattua välttämättä ensisijaisena muotona. Toiseksi: kyseinen käännös ei ole rakennettu kirjakulttuurin pohjalta, vaan se on jo alkujaan käännetty puhelimesta omaksuttavaksi.

Raamatunkäännös voidaan siten nähdä myös tekstikorpuksena, jota lukija käyttää tarpeistaan ja mahdollisuuksistaan käsin. Tämän mukaisesti käännösratkaisuja tehtäessä otetaan huomioon tekstin käyttäjän kohtaamat rajoitukset, esimerkiksi puhelimen pieni ruutu – ja mahdollisuudet, esimerkiksi samanaikainen ääniraita ja hyperlinkit tekstiin sekä lisämateriaaleihin. Näistä lähtökohdista käännetty Raamattu on käännetty nimenomaan digitaaliseen käyttöympäristöön. Painettu muoto on sille vieras.

Lähestymistapaan sisältyy myös havainto yhä useampien käyttäjien tottumuksesta lukea tai kuunnella sisältöjä puhtaasti digitaalisessa muodossa. Teksti on heille olemassa, vaikka sitä ei ole painettu.

Lähtökohtana käyttäjäkeskeinen kääntäminen

Käännöstyössä lähestymistapana on käyttäjäkeskeinen kääntäminen. Tämä perustuu siihen, että käyttäjistä kerätään käännöstyön yhteydessä tietoa eri menetelmien avulla, ja saadun tiedon perusteella tuotetaan mahdollisimman käytettävä ja ymmärrettävä käännös.

Itse käännöstyössä kääntäjien apuna toimii ns. mallilukija Elisa, parikymppinen lukijan prototyyppi. Rekonstruoidun mallilukijan taustalla on asenne- ja arvokartoituksia sekä tutkimuksia 20-vuotiaiden kielenkäytöstä. Kääntäjät peilaavat käännöksen sanoja, sanamuotoja sekä lauserakenteita sen mukaan, miten arvelevat Elisan näitä ymmärtävän. Lukijan tunnistaminen on avain sille, että käännöstyön aikana voidaan tehdä tekstin toimivuuden ja käytettävyyden näkökulmasta oikeista ratkaisuja.

Käyttäjäkeskeiseen kääntämiseen kuuluu myös, että kukin Uuden testamentin 2020 käännösjakso testataan todellisilla käyttäjäryhmillä, ja käännös viimeistellään arvioiden käännösvalintoja testitulosten valossa.

Käännöstyön periaatteet on muotoiltu Suomen Pipliaseuran projektiryhmässä, ja ne on kirjattu erilliseen dokumenttiin, jonka hankkeen ohjausryhmä on hyväksynyt. Itse käännöstyötä tekee kaksi päätoimista Pipliaseuran kääntäjää.

Ekumeeninen ohjausryhmä arvioi käännöstä

Käännöstyön ekumeenisella ohjausryhmällä on tärkeä rooli käännöksen laadunarvioinnissa. Ohjausryhmän jäsenet lukevat ja kommentoivat tuoreeltaan kunkin käännösjakson, minkä jälkeen ohjausryhmä, kääntäjät ja muut Pipliaseuran jäsenet keskustelevat yhdessä jakson keskeisistä käännöskohdista. Ekumeeninen ohjausryhmä osallistuu siten käännöstyön laadulliseen arviointiin prosessin alusta loppuun asti.

Seitsemänhenkiseen ohjausryhmään kuuluu kolme ev.lut. kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija yliopistolta. Projektia koordinoi ja lopullisen käännöksen vahvistaa Suomen Pipliaseura.

Käännöksen rahoittavat ev.lut. kirkon Kirkkohallitus ja Suomen Pipliaseura. Vähemmistökirkot osallistuvat rahoitukseen oman edustajansa resurssikulujen muodossa.

Käännöksen tekijät

KÄÄNTÄJÄT: eksegetiikan asiantuntija, dosentti Niko Huttunen ja kielellinen asiantuntija, FT Tuomas Juntunen.

OHJAUSRYHMÄ: prof. Lauri Thurén, eksegetiikka, Joensuun yliopisto, ev.lut.; pastori, TT Anni Pesonen, ev.lut.; TM Mika Aspinen, Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja, ev.lut.; TM, katol.TL Katri Tenhunen, julkaisujohtaja, Katolinen kirkko Suomessa; TM Ari Koponen, toimittaja, Suomen ortodoksinen kirkko; Th.M Timo Lehikoinen, Suomen teologisen opiston rehtori, SVKN; dosentti Hanna Lappalainen, suomen kieli, Helsingin yliopisto.

SUOMEN PIPLIASEURA: projektinjohto: viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari; käännöstyön ohjaus: raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä; tekninen kehitystyö: seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen; toiminnanjohtaja Markku Kotila.

Lue lisää

Pipliaseura kääntää Uuden testamentin mobiilikäyttäjille