UT2020 – Mistä käännöksessä on kysymys?

Suomen Pipliaseura on kääntänyt Uuden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä suomeksi. Uusi käännös, UT2020, julkaistiin 22. lokakuuta 2020 Raamattu.fi-sivustolla ja Piplia-sovelluksessa. Projekti kesti yhteensä tiiviit 2,5 vuotta.

Uusi testamentti eli UT2020

  • on käännetty alkukielestä mobiilikäyttäjille
  • välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä
  • kääntämisen fokuksessa on ollut vastaanottaja
  • tarkoitettu kaikenikäisille, mutta kääntämistä ohjasi 15–25-vuotiaiden kielentaju
  • ekumeeninen ohjausryhmä on antanut palautetta koko käännösprosessin ajan
  • jokainen käännösjakso on testattu lukijoilla / käyttäjillä
  • julkaistaan verkkopalvelussa Raamattu.fi (teksti) ja Piplia-sovelluksessa (teksti ja audio).
  • Tekstit ja audio on ilmaisia, mutta audio vaatii rekisteröitymisen

Miksi uusi käännös?

Koska kieli muuttuu, Raamattua käännetään ajan kuluessa uudelleen. Uusia käännöksiä tarvitaan myös erilaisiin käyttötarkoituksiin. UT2020 ottaa huomioon parikymppisten kielentajun sekä mobiilin käyttöympäristön. Muut netistä ladattavat erikieliset Raamatut on ensin painettu kirjaksi; niille digitaalisuus on ollut jakelukanava. UT2020:ssa digitaalisuus on itse käännökseen sisäänrakennettuna.

Korvaako UT2020 92-käännöksen?

92-käännös on ymmärrettävää kieltä, mutta joiltain osin tekstistä huomaa, että se on käännetty 30 vuotta sitten ja alun perin kirjaksi. 92 on edelleen kirkon virallinen käännös eli UT2020 ei korvaa 92-käännöstä, mutta toimii sen rinnalla ja erityisesti mobiilikäytössä.

Käännös mobiiliksi

Kääntämisen lähtökohdissa otetaan huomioon tekstin käyttöympäristö, puhelinten ja tablettien mahdollisuudet ja rajoitukset sekä ihmisten tapa käyttää laitteita. Puhelimen pieni näyttö asettaa omat vaatimuksensa tekstille, sen sidoksisuudelle sekä lauserakenteille ja sananpituuksille. Käännös ei kuitenkaan tavoittele selkokieltä, vaan rikasta suomea, joka välittää mahdollisimman hyvin alkukielen merkityksiä ja tyyliä.

Uusi testamentti audiona

UT2020 julkaistaan lisäksi audiona, mikä monipuolistaa käyttöä sekä helpottaa niitä, joille lukeminen on vaikeaa. UT2020-käännöstä voi kuunnella vain Piplia-sovelluksesta. Käännöksen on lukenut näyttelijä Krista Kosonen.

Onko tämä selkokielinen käännös?

UT2020 ei ole selkokielinen käännös. UT2020 tavoittelee rikasta suomen kieltä, joka on samalla sujuvasti ymmärrettävää ja jota on helppo lukea puhelimesta.

Fokuksessa käyttäjä

UT2020:n käännöstyössä muistetaan vastaanottaja, joka on vuoroin lukija, kuuntelija ja käyttäjä. Hyvän käännöksen tulisi ottaa huomioon kaikki roolit. Esimerkiksi sovelluksessa ja nettiversiossa tarjotaan linkkientakaisia sananselityksiä, mutta audioversiossa tätä sisältöä ei kuule. Itse tekstin tulee myös siksi olla ymmärrettävää sellaisenaan.

Palautetta lähes 3 000 testilukijalta

Jokainen käännösjakso on testattu todellisilla käyttäjäryhmillä. Melkein 3 000 ihmistä on ollut mukana antamassa palautetta, osallistunut verkkokyselyihin ja ryhmäkeskusteluihin. Palauteyleisönä ovat toimineet mm. lukiolaiset, erilaiset opiskelijaryhmät ja varusmiehet, yhteensä 650 lukijaa. Lisäksi TNS Kantar toteutti väestöedustavan tutkimuksen, jossa palautetta saatiin 724 ihmiseltä kaikista ikäryhmistä, eri puolilta Suomea. Kaikille avoimeen nettitestaukseen osallistui puolestaan 1 144 vastaajaa parin viikon aikana toukokuussa 2020. Tämä on ensimmäinen kerta, kun käännöksen vastaanottajat ovat näin laajasti osallistuneet raamatunkääntämiseen.

Käännöstä tehdessä huomioitu mallilukija

Työssään kääntäjillä on ollut apuna ns. mallilukija Elisa, parikymppinen lukijan prototyyppi. Rekonstruoidun mallilukijan taustalla on asenne- ja arvokartoituksia sekä tutkimuksia 15–25-vuotiaiden kielenkäytöstä. Kääntäjät ovat peilanneet käännöksen sanoja sekä lauserakenteita sen mukaan, miten ovat arvelleet Elisan näitä ymmärtävän. Lukijan tunnistaminen on avain sille, että käännöstyön aikana voidaan tehdä tekstin toimivuuden ja käytettävyyden näkökulmasta oikeita ratkaisuja. 20-vuotiaiden kielentaju on kuitenkin eri asia kuin kohderyhmä.

Käännöksen kohderyhmä

Uuden testamentin 2020 kohderyhmää määrittelee ennen kaikkea käyttötilanne: halu lukea tai kuunnella sanaa puhelimesta – iästä riippumatta. Käännös on tarkoitettu kaikille suomen kieltä osaaville puhelimen käyttäjille. UT2020 on avuksi missä tahansa tilanteessa, jossa on etua siitä, että Raamattu löytyy välittömästi omasta taskusta. Kääntämisessä oletuksena on ollut, että se mikä on ymmärrettävää parikymppisille, on ymmärrettävää myös heitä vanhemmille.

Monipuolista taustamateriaalia

Itse lukutilanteessa UT2020 mahdollistaa haut sekä linkitykset laajaan taustamateriaaliin kuin myös eri fonttikokojen, taustavärin ja muiden lukemista helpottavien toimintojen käytön.

Älypuhelinten aikakaudella puhumme myös monilukutaidosta, joka haastaa perinteisen tekstin. Puhelimesta luemme sisältöjä fragmentaarisesti, selaillen ja hypellen, toisin kuin lineaarisesta, kahden kannen väliin asettuvasta kirjasta. Samalla nykyteksteihin liittyy yhä vahvemmin löydettävyyden ja saavutettavuuden vaatimukset.

Ekumeeninen ohjausryhmä arvioi käännöstä

Käännöstyön ekumeenisella ohjausryhmällä on ollut tärkeä rooli käännöksen laadunarvioinnissa. Ohjausryhmän jäsenet ovat lukeneet ja kommentoineet tuoreeltaan kunkin käännösjakson ja osallistuneet siten käännöstyön arviointiin prosessin alusta loppuun asti.

Seitsemänhenkiseen ohjausryhmään kuului kolme evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija yliopistolta. Projektia koordinoi ja lopullisen käännöksen vahvisti Suomen Pipliaseura. Työn rahoittavat evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus ja Pipliaseura. Vähemmistökirkot osallistuivat kuluihin omien edustajiensa resurssikulujen muodossa.


Käännöksen tekijät

SUOMEN PIPLIASEURAN PROJEKTIRYHMÄ
Suomen Pipliaseuralla oli projektin vetovastuu. Projektiryhmä osallistui myös sisällöllisesti käännöstyöhön sen kaikissa vaiheissa sekä viimeisteli käännöksen lopullisen version.

Kääntäjät: eksegetiikan asiantuntija, dosentti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija, FT Tuomas Juntunen. Projektinjohto: viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari; käännöstyön ohjaus: raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä; tekninen kehitystyö: seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen; toiminnanjohtaja Markku Kotila.

OHJAUSRYHMÄ
Ekumeeninen ohjausryhmä osallistui käännöstyöhön kommentoimalla tekstejä vaiheittain käännöstyön alusta loppuun asti. Jokaisen jakson päätteeksi ohjausryhmä ja projektiryhmä kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen tekemään linjauksia ja keskustelemaan käännösratkaisuista.

Prof. Lauri Thurén, eksegetiikka, Itä-Suomen yliopisto, ev.lut.; pastori, TT Anni Pesonen, ev.lut.; TM Mika Aspinen, Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja, ev.lut.; TM, katol.TL Katri Tenhunen, julkaisujohtaja, Katolinen kirkko Suomessa; FT, auktorisoitu kääntäjä, eksegetiikan jatko-opiskelija Teija Haussalo, Suomen ortodoksinen kirkko; Th.M Timo Lehikoinen, Suomen teologisen opiston rehtori, SVKN; dosentti Hanna Lappalainen, suomen kieli, Helsingin yliopisto.

ULKOPUOLISET TARKASTAJAT
Työn loppuvaiheessa projektissa oli kaksi ulkopuolisista tarkastajaa. Eksegeettisen tarkastuksen teki pastori ja dosentti Kari Kuula sekä kielellisen tarkastuksen kirjailija, FT Katja Seutu.

Lue lisää

Tutustu tekijöihin:
UT2020-käännöksen tekijät

Lue tiedote 19.10.2020:
Uuden testamentin 2020 käännös julkaistaan 22.10.