Raamattumietiskely: Ilosanoma moneen kertaan käännettynä

Olit halvaantunut, mutta onnekas: sinulla oli sitkeitä ja avuliaita ystäviä. Olit vuoteenomana, mutta ystäväsi luottivat siihen, että Jeesus voisi parantaa. Ongelmaksi tuli väentungos: Jeesusta ei päässyt lähellekään. Niinpä neuvokkaat sänkysi kantajat menivät katolle ja purkivat sitä, että pystyivät laskemaan sinut Jeesuksen luo. (Mark. 2:1–12)

Raamatun kääntäminen merkitsee esteiden raivaamista, siltojen rakentamista muinaisaikojen ja nykyisyyden välille. Kääntäjä ikään kuin purkaa kattotiiliä tai erottavaa väliseinää, jotta yhteys Jeesuksen sanomaan avautuisi.

Kielimuuri voi olla yhtä erottava kuin Berliinin muuri. Raamatun ajat sijoittuvat vuosituhansien taakse, aivan toisenlaisiin kulttuureihin. Aramean, heprean ja kreikan kaiku lisää muurin paksuutta.

Kun sana tulee äidinkieliseksi, se uppoaa paitsi päähän myös sydämeen. Jumala kuulee minua juuri sellaisena kuin olen. Minä tarvitsen kielenkääntäjiä, mutta Jumala ei: Hän on lähempänä minua kuin minä itse, hän ymmärtää minua silloinkin, kun en itsekään ymmärrä itseäni.

Kiitos teille, te kaikki kääntäjät, jotka olette tasoittaneet polkua sanan luokse, te runoniekat, agricolat, kirjailijat, kielentaitajat. Kiitos sinulle, evankelista Markus, kun loit kokonaan uudenlaisen tyylilajin. Halusit kääntää 30-luvun ”galileaa” 60–70 -lukujen ”roomaksi”. Halusit tehdä Sanan eläväksi. Oivalsit kirjoittaa arkikieltä, yksinkertaista mutta vaikuttavaa. Ei usko Jeesukseen ole mikään monimutkainen asia, eikä meidän viestinviejien pidä tehdä siitä liian vaikeaa.

Kiitos teille, Matteus ja Luukas, kun jatkoitte käännöstyötä. Lahjoititte meille entistä täydemmän kuvan Jeesuksesta, joka opettaa, parantaa ja tuo taivasten valtakunnan lähelle. Kerrotte Jeesuksesta, joka kääntää sanomansa vertausten kielelle – niin että se tulee lähelle arkea ja lähelle jokaista, joka vain haluaa kuulla.

Kiitos sinulle, Johannes, aivan toisenlaisesta käännöksestä. Rohkenit maalata Jeesuksen hyvin erilaisin värein kuin muut – ja silti tunnistan maalauksesta saman Kristuksen. Aivan kuin kuulisin sinun sanovan: sanomaa voi kääntää useammalla eri tavalla, vähän vaihtelevin painotuksin. Listaa voisi jatkaa, mutta se ei pääty, sillä ilosanoman kääntäminen on jatkuva prosessi.

Jossakin odottaa seuraava kieliryhmä, jolle äidinkielinen Raamattu on vielä kaukainen haave. Ja lähellä odottaa joku, että vanha tuttu, jo aikoja sitten omalle kielelle käännetty sanoma tulisi jälleen uudella tavalla eläväksi, kääntyisi – ja kääntäisi samalla jotakin sydämessä.

Julkaistu Piplia 3/2018 -lehdessä. Teksti: Mika Aspinen

Mika Aspinen on raamattuteologian kouluttaja, joka kirjoittaa Piplia-lehden vuoden 2018 raamattumietiskelyt.


Lue Piplia-lehti 3/2018, pdf
Tilaa ilmeinen Piplia-lehti kotiin
Liity Pipliaseuran kannattajajäseneksi. Jäsenet saavat Piplia-lehden automaattisesti.