Omalla äidinkielelläni opin vihdoin lukemaan

Lukutaito-opetus omalla kielellä ei ole itsestäänselvää vähemmistökielisille. Koulu on voinut jäädä käymättä, kun ei ole ymmärtänyt opetusta. Piplian lukutaito-ohjelmassa 20 000 naista oppii lukemaan ensimmäistä kertaa omalla äidinkielellään.

Lukutaidottomuus syrjäyttää

Kuvittele maailma, jossa et osaa lukea yhtäkään katukylttiä, lääkärin reseptiä tai edes omaa henkilöllisyystodistustasi. Puhumattakaan päivän uutisista tai kirjallisuudesta, joka tuo iloa ja tietoa.

Joka seitsemäs aikuinen elää tällaisessa maailmassa. Vaikuttamisen mahdollisuudet omaan elämään ovat kapeat. Vaikutus näkyy myös yhteiskunnan tasolla. Ne maat, joissa on vähiten lukutaitoa, ovat myös maita, joissa on köyhimmät ihmiset, eniten yhteiskunnallisia ongelmia ja näköalattomuutta.

Lukutaito ei ole vain taito, se on ihmisoikeus.

Piplia tekee lukutaitotyötä vähemmistökielten ja -kansojen parissa, joilta puuttuu omakielinen Raamattu. Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmassa 20 000 naista oppii lukemaan.

Ensimmäistä kertaa omalla kielellä

Opuwossa Pohjois-Namibiassa kokoontuvat viime vuonna aloitetut Pipliaseuran lukutaitoluokat naisille. Aikuisista dhimbakielen puhujista vain kolmasosa osaa lukea.

– Meidän heimomme ei ole samalla viivalla muiden heimojen kanssa. Tämä lukutaitoluokka on ensimmäinen mahdollisuus opiskella dhimbaksi, kertoo opettaja Christa Jacob.

Lukemaan oppiminen avaa dhimboille mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon. Se antaa välitöntä uskoa tulevaisuuteen ja omiin voimavaroihin. Lukutaitoiset vanhemmat ymmärtävät, miksi lapset kannattaa laittaa kouluun.

Kuka oli Mikael Agricola?

Mikael Agricola, Turun piispa ja uskonpuhdistaja, loi raamatunsuomennoksellaan suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

Häntä pidetäänkin siksi suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Suomen Pipliaseura tekee maailmalla samankaltaista työtä kuin Agricola aikoinaan Suomessa. Avaamme tietä lukutaitoon ja koulutukseen.

Agricolan päivää eli suomen kielen päivää juhlitaan Suomessa 9. huhtikuuta. Vietetään sitä yhdessä!

Agricola-leivos lukutaidon puolesta

Agricola-leivos muistuttaa niin lukutaitotyön merkityksestä kuin Mikael Agricolan suomen kirjakielen hyväksi tekemästä työstä. Voit leipoa jo perinteeksi muodostuneen puolukka-kauraleivoksen myös vegaanisena. Kokeile vaikka kumpaankin ja valitse oma suosikkisi!

Agricola-kävely on kotimainen pyhiinvaellus

Agricola-kävely, kotimainen pyhiinvaellus, kulkee reformaattorin ja suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta Turkuun, jossa Agricola toimi piispana.

Agricolan reitin voi kulkea omatoimisesti kartan ja pyhiinvaelluskorttien kanssa.

Lukutaito on muutosvoimaa

Lukutaitoinen äiti antaa myös lasten koulunkäynnille tuen. Näin syntyy hyvän kierre, joka tuo työtä, terveyttä ja tasa-arvoa.

Lukutaito-oppilas hymyilee oppikirjansa kanssa

Tarinoita lukutaidosta

Pysäyttävä lukurauha

Pysähdyn, hengitän. Mieleni valtaa kiitollisuus. Sunnuntaina 18.2. vietetään Lukurauhan päivää. Tarkoituksena on rauhoittaa kokonainen päivä kirjojen lukemiselle. Tunsin vetoa aiheeseen, samalla…

Lukutaito tekee haaveista totta Malawissa

Lapsena malawilainen Mina Asima, 19, haaveili opiskelevansa sairaanhoitajaksi. Hän halusi auttaa yhteisöään, Nnjenjen kylää, ja erityisesti naisia, tyttöjä ja lapsia.…

Nainen myymässä hedelmiä

Lukutaito on taito elämänhallintaan

Istumme pienessä kokoushuoneessa Malawin Mangochissa pöydän ympärillä. Kuuntelemme, kun Lukutaitoa naisille Afrikassa -hankkeen jaonkieliset ja lomwenkieliset lukutaitotyöntekijät kertovat vuorollaan siitä,…

nainen pipo päässä liitutaulun vieressä

Mitä lukutaidottomuus maksaa?

Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. muistuttamaan siitä, kuinka suurta epätasa-arvoa lukutaidottomuus aiheuttaa.

Tule mukaan lukutaitotyöhön

Lukutaito tuo työtä, terveyttä ja tulevaisuuden. Lahjoituksellasi annat lukutaidon afrikkalaiselle naiselle.