Vuoden kohokohta: Raamattu puheenaiheena

Millä tavoin Raamattua tulisi kääntää, jotta sitä olisi miellyttävää lukea älypuhelimesta? Entä miten sama teksti sopii kuunneltavaksi? Millä tavoin välineet ja käyttöympäristö ylipäänsä vaikuttavat raamatunkäännöksen muotoiluihin?

Tällaiset kysymykset ovat raamatunkääntäjille uusia. Tällaisten kysymysten kautta lähti kuitenkin liikkeelle aivan uudenlainen Raamatun suomennoshanke, minkä lopputuloksena Suomen Pipliaseura julkaisi lokakuussa 2020 mobiilikäyttäjille suunnatun Uuden testamentin käännöksen (UT2020). Samalla käännöksestä valmistui äänikirja, jonka luki näyttelijä Krista Kosonen.

UT2020-käännöksen julkistusjuhlia vietettiin 22.10.2020 Savoy-teatterissa Helsingissä. Ekumeenisen Uuden testamentin käännöksen vastaanottivat kaikkien kirkkokuntien edustajat. Poikkeusoloissa yleisö seurasi tilaisuutta livestriimin välityksellä. YouTube-tallennetta katsottiin 1100 kertaa.

KUVA: UT2020:n käännöskolmikko Savoy-teatterin julkistusjuhlassa 20.2.2020. Vas. raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä, kieliasiantuntija Tuomas Juntunen ja eksegetiikan asiantuntija Niko Huttunen.

Tiivis käännösprojekti

Uusi käännös valmistui kaikille niille, jotka haluavat lukea tai kuunnella Raamattua puhelimesta. Itse käännöstyö kesti 2,5 vuotta ja projekti 3 vuotta.

Käännösryhmä koostui kuudesta Pipliaseuran asiantuntijasta, joihin kuului kaksi päätoimista kääntäjää, eksegeetti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija Tuomas Juntunen. Seitsemänhenkisessä ekumeenisessa ohjausryhmässä oli edustajat kaikista kirkkokunnista sekä suomen kielen edustaja Helsingin yliopistosta. Raamatunkäännöstyö on laajan joukon yhteistyötä: Katso kaikki tekijät

Ohjausryhmä luki ja kommentoi käännöstä vaiheittain prosessin alusta loppuun. Lopullisen käännöksen hyväksyi Suomen Pipliaseuran hallitus 17.8.2020.

KUVA taustalla: Andrej Lisakov, Unplash

Aito digitaalinen käännös

UT2020 on maailman ensimmäinen raamatunkäännös, joka on tehty alkukielestä suoraan digitaalisille julkaisualustoille ja suunnattu mobiilikäyttäjille. Tuhansia raamatuntekstejä on tälläkin hetkellä saatavilla maailmanlaajuisesti digitaalisessa muodossa, mutta ne on alkujaan käännetty julkaistavaksi ensisijaisesti printtijulkaisuina ja siirretty sellaisenaan digitaalisille alustoille jaeltaviksi. UT2020:ssa tekstin digitaalinen käyttö on sen sijaan otettu huomioon jo käännösvaiheessa, mikä heijastuu valituissa tekstin muotoiluissa, lauserakenteissa ja ilmaisuissa.

UT2020-käännöstä edelsi pilottihanke, DigiMarkus, jossa luotiin uudet Raamatun käännöstyössä käytettävät periaatteet ja testattiin niitä. DigiMarkus sai alkunsa vuonna 2015, ja se julkaistiin Kirkkohallituksen tuella Reformaation merkkivuonna 2017. Hankkeesta saatu myönteinen palaute kannusti Suomen Pipliaseuraa yhteistyökumppaneineen käyttämään samoja käännösperiaatteita Uuden testamentin suomennoshankkeessa.

Alkukielelle uskollinen

Käännösprojektin alusta asti on ollut selvää, että virallisena Kirkkoraamattuna tulee säilymään vuoden 1992 käännös. Tämä on mahdollistanut UT2020-projektin ketteryyden ja kokeilunomaisen luonteen. Akateemisesti ansioitunut käännös-, projekti- ja ohjausryhmä paneutui intensiivisesti tehtävään ja piti asettamiaan laatutavoitteita korkealla.

Käännöshankkeen perustavana lähtökohtana on ollut uskollisuus alkukielelle. Käännös perustuu Uuden testamentin uusimpaan tieteelliseen laitokseen The Greek New Testament vuodelta 2014. Sen päätekstistä on poikettu vain perustelluista syistä.

Uskollisuus alkukieliselle tekstille on ollut vahvempi käännösperiaate kuin aiempien käännösten luoma ja niihin liittyvä traditio. Vaikka tekstin historiallisella ajankohdalla ja sen tuntemuksella on ollut suuri merkitys käännöstyössä, tavoite on vahvasti tässä päivässä: työryhmä on pyrkinyt luomaan ymmärrettävän uuden suomennoksen kaikille 2020-luvun lukijoille, kuuntelijoille ja mobiililaitteiden käyttäjille.

Samalla suomennoksen keskeiseksi päämääräksi asetettiin alkukielen merkitysten kääntäminen rikkaalle, hyvälle yleiskielelle ja siten, että kaikenikäiset pystyvät ymmärtämään tekstiä ”ilman Googlea, sanakirjaa tai välitöntä teologin apua”.


KUVA: Melanie Pongratz, Unplash

Käyttäjäkeskeinen käännös

Teoreettiseksi käännöstyötä ohjaavaksi periaatteeksi valikoitui käyttäjäkeskeinen kääntäminen. Keskeistä siinä on kohdistaa huomio vastaanottajaan: millä tavalla lukija, kuulija ja käyttäjä mahdollisesti ymmärtää käännössisällön ja minkälaisessa kontekstissa hän sitä vastaanottaa. Lähestymistapa edellyttää tekstin oletusyleisön mahdollisimman hyvää tuntemusta.

Käyttäjäkeskeinen kääntäminen ei suoraan kerro, miten tekstiä tulee milloinkin kääntää. Mutta se auttaa kääntäjää valitsemaan kuhunkin tilanteeseen sopivia käännösratkaisuja, jotka perustuvat tekstin käyttäjien ja tekstin käytettävyyden analysointiin.

Teorian soveltamista käytäntöön tuettiin siten, että kääntämisen apuvälineeksi rekonstruoitiin kuvitteellinen mallilukija, joka sai nimen Elisa. Tämä toimi käännös- ja ohjausryhmän yhteisenä työkaluna.

Mallilukijan käyttäminen auttaa käännösryhmää valitsemaan kuhunkin tilanteeseen sopivan käännöstavan lukijoiden lähtökohdista, ei omista lähtökohdistaan. Jos vastaanottajaryhmiä ei kuvata eikä oteta huomioon käännösprosessissa, käännös suuntautuu usein kääntäjien itsensä kaltaisille lukijoille. UT2020:n Elisa-hahmo on kuvitteellinen, mutta se ei ole mielivaltainen. Elisan luomisessa ja UT2020-käännöksessä hyödynnetiin Jäsen 360 -analyysiä suomalaisten asenteista ja elämäntavoista sekä tutkimustietoa lukijoiden kielellisistä kyvyistä. Kielellisten kykyjen viiteryhmänä toimivat 15–25-vuotiaat. Käännöksen kohderyhmänä olivat kuitenkin kaikenikäiset. Tällöin oletuksena oli, että se mikä on ymmärrettävää noin 20-vuotiaille, on ymmärrettävää myös heitä vanhemmille.

Laaja testaajajoukko

Käyttäjäkeskeiseen kääntämiseen kuuluu myös vastaanottajien osallistaminen prosessiin. UT2020-käännöksen jokaisesta luonnostekstistä pyydettiin palautetta lukijoilta. Vuosina 2018–2020 testaajiksi valikoitui eri puolilla maata asuvia eri ryhmiä edustavia ihmisiä. Heidän joukossaan oli eri alojen opiskelijoita, varusmiehiä, työssä käyviä, työttömiä, eläkeläisiä, miehiä, naisia, nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja. Osa testihenkilöistä oli ahkeria raamatunlukijoita, kun taas joillekin Raamattu ei ollut kovinkaan tuttu.

Tarkoituksena ei ollut kysyä lukijoiden mielipiteitä vaan saada käännösryhmälle käsitys, miten teksti resonoi nykylukijoiden kielentajun kanssa.

Testaukset toteutettiin nettikyselyinä sekä laadullisina pienryhmäkeskusteluina. Kääntämisen aikana niihin osallistui vaiheittain yhteensä noin 650 ihmistä. Koko käännöksen ensi version valmistuttua huhtikuussa 2020 tilattiin ulkopuolisella tutkimustoimistolta väestöedustava* tutkimus, johon vastasi 724 ihmistä eri koulutustaustoista, kolmesta eri ikäluokasta ja eri puolilta Suomea. Lisäksi toukokuussa 2020 ihmisiltä kerättiin palautetta avoimella nettitestauksella, johon kuka tahansa kiinnostunut saattoi osallistua. Siihen vastasi kahdessa viikossa 1 411 ihmistä.

UT2020-projektin aikana käännöstä testattiin kaikkiaan lähes 3 000 ihmisellä, ja saatu palaute otettiin huomioon tekstin viimeistelyssä.

Vastaanotto

Yksittäiset lukijat, seurakunnat ja media kiinnostuivat uudesta käännöksestä jo ennen sen julkistamista. Aihe oli esillä useissa seminaareissa, yleisöwebinaareissa sekä muissa esittelytilaisuuksissa. Kristillinen media kirjoitti aiheesta käännöksen edetessä, mutta valmistumisen lähestyessä myös keskeinen valtakunnallinen media kiinnostui aiheesta.

KUVA: UT2020-käännös oli laajasti esillä keskeisessä valtakunnallisessa ja kristillisessä mediassa.

Kesällä 2020 Helsingin Sanomien kirjoitus nostatti ensimmäisen aallon, jolloin Raamattu nousi laajasti puheenaiheeksi myös somessa sekä ihmisten kahvipöytäkeskusteluissa. Syksyllä julkistamisen aikaan käännös oli poikkeuksellisen laajasti esillä. Sitä käsiteltiin tv-uutisisten päälähetyksessä, radioissa, sanoma- ja aikakauslehdissä sekä verkkojuttuissa ja somessa. Esimerkiksi Yle Radion Horisontti, Aristoteleen kantapää, Yle hartaudet sekä Yle YV1:n Pisara ovat tarjonneet UT2020-aiheista sisältöä, joka löytyy myös Yle Areenasta.

Ihmiset löysivät nopeasti myös itse UT2020-tekstin ja äänikirjan pariin. Kahden ensimmäisen viikon aikana UT2020 avattiin Raamattu.fi-alustalla 100 000 kertaa ja kolmessa kuukaudessa jo 300 000 kertaa, kun vastaava 92-käännöksen luku samassa palvelussa oli 188 000 avauskertaa.

UT2020 innoitti monia lataamaan myös Piplia-sovelluksen, joka sai UT2020:n julkaisun jälkeen kolmessa kuukaudessa 16 000 uutta käyttäjää. Keskimääräinen yhden käyttäjän Piplia-sovelluksessa viettämä kokonaiskuunteluaika on yli tunnin, mikä kertoo vahvasta sitoutumisesta.

TEKSTI: Terhi Huovari, UT2020-käännöksen projektinjohto
KUVAT ©: Suomen Pipliaseura


* Tutkimus toteutettiin TNS Kantarin Forum-internetpaneelissa, jossa on noin 40 000 rekrytoitua vastaajaa käytettäväksi erilaisia Suomen väestörakenteeseen suhteutettuja tutkimusotantoja varten. Tiedonkeruussa kerättiin otanta seuraavasti: 15–30-vuotiaista 299, 31–45-vuotiaista 214 ja 46–65 vuotiaista 211 vastaajaa. Tulosten virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta +- 3,6 % -yksikköä.


Lue lisää

Mistä UT2020-käännöksessä on kysymys?
UT2020-käännöksen tekijät
Näin syntyi UT2020 -ohjelmasarja (podcast)
UT2020-julkistusjuhla Savoy-teatterissa
UT2020-julkistusjuhlan taltiointi (YouTube)

Mistä UT2020 löytyy?

Lue tekstinä: www.raamattu.fi/ut2020
Lue tekstinä tai kuuntele äänikirjana: Piplia-sovellus

Piplia-sovelluksen voi ladata Google Playsta tai Apple Storesta. Sekä teksti että äänikirja ovat ilmaisia, mutta äänikirjan kuuntelu vaatii rekisteröitymisen. Lisäohjeita audion käyttöönotosta. Kuuntelupainike löytyy sovelluksesta tekstin yhteydestä.