Uudet raamatunsuomennokset koekäytössä Ikaalisissa    

Miten kääntäisit sanan lumi kielelle, jonka puhuja ei tiedä, mitä lumi on? Tällaisin tehtävin lähestyttiin raamatunkääntämisen teemaa Ikaalisten seurakunnan kinkereillä maaliskuussa. ”Halusimme seurakuntalaisten ymmärtävän, ettei raamatunkääntäminen ole helppoa” pastori Karoliina Löytty sanoo. Kinkereillä vertailtiin eri raamatunkäännöksiä.  

Uusia käännöksiä on voinut jo pitkään lukea ilmaiseksi Piplia-sovelluksessa ja raamattu.fi:ssä, mutta niiden käyttö seurakunnissa on uutta. Löytty oli yksi niistä Kirkolliskokouksen edustajista, jotka allekirjoittivat aloitteen uusien käännösten koekäytöstä seurakunnissa.  

– Raamatun täytyy olla sillä kielellä, jota ihmiset ymmärtävät. Sehän on kaikkein tärkeintä, Löytty painottaa. – Vaikka vanhemmat sukupolvet ymmärtävät vielä hyvin nykyistä käännöstä, niin tulevat välttämättä eivät. Sanojen merkitykset muuttuvat pienin vivahtein ja pikkuhiljaa. Esimerkiksi sanaa seimi ei käytetä enää nykysuomessa, Löytty jatkaa.  

Kirkolliskokouksen aloite tuotti tulosta ja viime vuoden lopulla piispainkokous linjasi, että kaikissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa alkaa UT2020-, Psalmit 2024- ja VT2028-käännösten kokeilukäyttö. Uusia käännöksiä voi nyt koekäyttää jumalanpalveluksissa ja seurakuntien eri tilaisuuksissa. Kokeilun aikana kerätään palautetta sekä seurakuntalaisilta että työntekijöiltä. 

Afrikasta Ikaalisiin 

Löytty on viettänyt lapsuuttaan ja nuoruuttaan Senegalissa, missä hän eli lähetystyöntekijäperheessä. Raamattua käännettiin paikalliselle kielelle, ja jumalanpalveluksessa sitä kuultiin myös ranskaksi. – Se avasi minulle konkreettisesti sen, miten suuri merkitys omakielisellä Raamatulla on. Meille suomalaisille se on itsestään selvää, mutta monille ei. 

Nykyään Löytty asuu Ikaalisissa maatilalla, johon kuuluu myös omat eläimet. Kun kaksi lehmää poiki viime viikolla, oli Löytyn mielessä psalmin 36: ”Jumala, sinä autat ihmistä ja eläintä.” 

– Uudet käännökset tuovat tekstin lähelle arkea, kun ilmaisu on tutumpaa. Raamatun tarinat ovat lähempänä tavallista elämää, eikä ikivanhoja tarinoita jostain kaukaa. Tässä puhutaan mulle nyt, Löytty kertoo. 

Uudet käännökset tuovat Raamatun tekstin myös muodoltaan tähän aikaan, sillä ne löytyvät puhelimista. Löytty kertoo, että seurakunnissa vanhemmat sukupolvet ajattelevat Raamattua painettuna kirjana, mutta nuoret usein lukevat Raamattua puhelimesta. 

– Raamatun kuunteleminen ääniraamattuna oli aivan mahtava kokemus! Kun Uusi testamentti ilmestyi Krista Kososen lukemana, pystyin kuuntelemaan samaan aikaan kuin tein vaikka maatilalla fyysisiä töitä, Löytty innostuu. 

Eri käännökset rinnakkain 

Löytty haluaa rauhoitella heitä, jotka suhtautuvat uusiin käännöksiin varauksella: 

– On täysin luonnollista, että tutut sanat ovat rakkaita. Vanhoja käännöksiä ei olla poistamassa, niitäkin on edelleen lupa käyttää. Mutta näistä sanoista voi tulla rakkaita tuleville sukupolville. Ne ovat lisä ja rikkaus. 

Ikaalisten kinkereillä suhtauduttiin myönteisesti uuteen käännökseen. Esimerkiksi paimenpsalmin 23 uudet sanoitukset herättivät koskettavaa keskustelua. ”Tämähän avautui uudella tavalla”, seurakuntalaiset olivat kommentoineet. 

Teksti: Hanna Paavilainen 
Kuva: Mika Nuorva