Jopa 6 000 tällä hetkellä puhuttua kieltä uhkaa kuolla. Kielten kuolemisen takana on globalisaatio, kaupungistuminen sekä valtakieliä suosiva kielipolitiikka. Pipliaseurojen periaatteena on tuottaa raamatunkäännöksiä kaikille. Piplia haluaa palvella myös uhanalaisten kielten puhujia. Arvostamme yhteistyötä, paikallisten toimijoiden tukemista, yksittäisten kielten puhujien roolin vahvistamista sekä käännösten laadun varmistamista.

Vähemmistökieleksi kutsutaan yleensä kieltä, joka ei ole maassa puhuttu valtakieli. Määritelmä pätee Suomen kaltaiseen maahan hyvin, koska kansalliskielistämme suomea puhuu lähes 90% kaikista maassamme asuvista ja ruotsia noin 5%. Kaikkien muiden kielten puhujamäärät ovat tätä merkittävästi pienempiä.

Suomessa vähemmistökieliä ovat muun muassa saamen kielet, romanikielet, karjala sekä viittomakielet. Maassamme puhutaan monia muitakin kieliä, mutta edellä mainituilla seitsemällä kielellä on erityisasema kansalliskielten, suomen ja ruotsin, ohella. Tähän on syynä joko lainsäädäntö tai kielen kotoperäisyys.

Joissakin maissa vähemmistökielen puhujia saattaa todellisuudessa olla enemmän kuin valtakielen tai maan virallisena pidetyn kielen puhujia. Syy tähän on maassa harjoitettu kielipolitiikka, joka suosii yhtä tai useampaa kieltä muiden kustannuksella. Tällainen on tilanne esimerkiksi Pakistanissa, jonka virallista kieltä urdua puhuu äidinkielenään noin 15 miljoonaa, mutta esimerkiksi “vähemmistökieliä” pandžabia (90 miljoonaa) ja sindhiä (23 miljoonaa) puhuu huomattavasti suurempi osa maan väestöstä.

Raamatunkäännökset vähemmistökielille Suomessa

  • Pohjoissaame on saamen kielistä suurin ja elinvoimaisin. Sitä puhuu 75 % saamenkielisistä, Pohjoiskalotin alueella arviolta 30 000 ihmistä. Suomen suurin saamelaiskylä on kuitenkin Helsinki. Ensimmäinen Uuden testamentin käännös pohjoissaameksi ilmestyi jo vuonna 1840. Uuden testamentin käänsi alun perin pastori Nils Stockfleth. Tästä tehtiin korjattu laitos, joka ilmestyi Nils Hættan kääntämän Vanhan testamentin kanssa 1895. Käännös perustuu pitkälle tanskankieliseen raamatunkäännökseen ja sen vuoksi sen kielessä tuntuu tanskan vaikutus.

    1980-1990-luvuilla alkanut hanke pohjoissaamen Raamatun uudelleen kääntämiseksi lähti liikkeelle tarpeesta korjata olemassa oleva vuoden 1895 käännös nykykielen vaatimusten mukaiseksi. Sittemmin kävi ilmi, että vanhan käännöksen korjaaminen edellyttää todellisuudessa kokonaan uuden käännöksen laatimista. Uusi käännös on monikymmenvuotisen työn tulos. Käännöstyö toteutettiin Norjan, Suomen ja Ruotsin pipliaseurojen yhteisenä hankkeena.

    Työ jaettiin kolmen työryhmän kesken. Yksi työryhmistä työskenteli Pohjois-Suomesta, yksi Pohjois-Norjasta ja yksi Oslosta käsin. Työtä koordinoi Norjan Pipliaseura. Vuonna 1998 ilmestyi Uusi testamentti. Siitä tehtiin käännöstyön edetessä vielä tarkistettu versio. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkolliskokous hyväksyi uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen marraskuussa 2018 ja vuoden 2019 helmikuussa julkaistiin lopulta koko pohjoisaamenkielinen Raamattu (Biibbal 2019).
    Uusi pohjoissaamen Raamattu on saatavilla digitaalisessa muodossa Raamattu.fi-verkkopalvelussa ja Piplia-sovelluksessa. Palveluiden käyttöliittymä on samalla käännetty myös pohjoissaameksi. Saamenkielinen osoite Biibbal.fi avaa pohjoissaamen käyttöliittymän ja käännöksen suoraan.

    Lue lisää:
    Lue Raamattua pohjoissaameksi: Biibbal.fi

  • Inarinsaame on ainut Suomessa puhuttava kotoperäinen saamen kieli. Sen puhujia on arviolta 300. Heistä suurin osa asuu Inarin kunnassa. Pipliaseura julkaisi evankeliumit inarinsaameksi 2021. Työ jatkuu Uuden testamentin kääntämisen parissa. Käännös vahvistaa inarinsaamen kieltä ja hyödyttää kirkollista elämää omalla kielellä.

    Aiemmin Pipliaseura on kääntänyt inarinsaameksi osia Uudesta testamentista. Vuonna 1976 ilmestyi 1. Pietarinkirjeen käännös (Piätȧr vuossamuz kirje), vuonna 1980 Johanneksen evankeliumin käännös (Evankelium Johannes mield) ja vuonna 1995 Matteuksen evankeliumin käännös (Evaŋgelium Matteus mield).

  • Koltansaame on kolmas Suomessa puhuttava saamen kieli. Kielellä on arviolta 300 puhujaa, joista valtaosa asuu Inarin kunnassa. Kieli on uhanalainen. Koska valtaosa koltansaamen puhujista asuu Suomessa, juuri suomalaisilla on keinot julkaista ja päivittää Raamatun kirjoja koltansaameksi.

    Pipliaseura on yhdessä Suomen ortodoksisen kirkon kanssa kääntänyt Johanneksen evankeliumin (Evvan evaŋǧe’lium) koltansaameksi. Se ilmestyi vuonna 1988. Vuonna 2022 käännös julkaistiin Raamattu.fi -sivustolla ja Piplia-sovelluksessa. Samalla tekstin oikeinkirjoitus päivitettiin vastaamaan nykyistä tapaa kirjoittaa koltansaamea.
    Parhaillaan tutkitaan, millä edellytyksillä käännöstyötä voitaisiin jatkaa.

  • Suomessa romanikieltä on puhuttu noin 450 vuotta. Ensimmäiset maininnat sen käyttäjistä löytyvät ahvenanmaalaisista tilikirjoista vuodelta 1559. Suomessa romaneja arvioidaan asuvan noin 10 000, mutta vain osa heistä puhuu romanikieltä. Vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa noin 25 % haastatelluista ilmoitti osaavansa kieltä hyvin. Raamatunkäännöstyö Suomen romanikielelle alkoi jo 1970-luvun alussa. Vuonna 1970 ilmestyi Markuksen evankeliumi (Markusesko Evankeliumos), vuonna 1971 Johanneksen evankeliumi (Johannesesko Evankeliumos) ja vuonna 2003 Luukkaan evankeliumi (Luukasko Evankeliumos).

    Parhaillaan tutkitaan, millä edellytyksillä käännöstyötä voitaisiin jatkaa.

  • Viittomakielet ovat kuurojen yhteisöjen käyttämiä kieliä. Suomessa käytetään kahta eri viittomakieltä: suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomalaisen viittomakielen käyttäjiä arvioidaan olevan noin 5500 ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä noin 100.

    Viittomakielillemme on olemassa vain hyvin rajallisesti raamattumateriaalia. Suomalaiselle viittomakielelle valmistuivat vuonna 2007 Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien käännökset, mutta suomenruotsalaiselle viittomakielelle ei ole käännetty mitään Raamatun osia.

  • Karjalan kieli on suomen lähin sukukieli. Sitä puhutaan valtaosin Venäjän federaation luoteisosissa, erityisesti Karjalan tasavallassa. Kielen murteet jaetaan kahteen osaan, vienankarjalaan (eli varsinaiskarjalaan) ja livvinkarjalaan. Kieli on uhanalainen. Suomessa karjalan puhujia on noin 20 000, heistä 5 000 käyttää kieltä päivittäin.

    Raamattu Suomen Suvulle –hankkeen yhteydessä käännettiin Uusi testamentti sekä vienankarjalaksi (Uuši Šana, 2011) että livvinkarjalaksi (Uuzi Sana, 2003). Näiden lisäksi on käännetty Psalmit sekä eräitä muita Vanhan testamentin kirjoja. Livvinkarjalan Uudesta testamentista ja Psalmeista on julkaistu myös äänikirjat.

    Vienankarjalankielinen Uusi testamentti on saatavilla digitaalisessa muodossa Raamattu.fi-verkkopalvelussa ja Piplia-sovelluksessa.

  • Raamattu Suomen Suvulle on ollut pitkäaikainen ja kunnianhimoinen hanke, jonka tavoitteena on raamatunkääntäminen suomensukuisille kielille tai kielten päämurteille Venäjän federaation alueella.

    Vuonna 1992 alkaneeseen käännösohjelmaan valikoitui mukaan 12 kieltä tai päämurretta. Näistä ersämordvan, komin, marin sekä udmurtin kielille päätettiin julkaista koko Raamattu. Kahdelle karjalan päämurteelle sekä komipermjakiksi, mokšamordvaksi, vepsäksi, vuorimariksi päätettiin julkaista Uusi testamentti. Hantiksi ja mansiksi päädyttiin kääntämään valikoima, joka käsittäisi evankeliumit.

    Nyt suurin osa työstä on tehty. Kaikki Uudet testamentit on käännetty. Udmurtin koko Raamattu ilmestyi 2016. Viimeinen julkaistavista Raamatuista on julkaisuvalmis vuonna 2024.

    Käännökset ovat laatineet kunkin kielen tai murteen sellaiset äidinkieliset puhujat, joilla on oman kielensä erinomainen taito. Käännökset tukevat vähemmistökielten vaalimista. Valmistuneet ja julkaistut käännökset vastaavat kirkkojen ja niiden yksittäisten jäsenten hengelliseen tarpeeseen. Hanketta hallinnoi Raamatunkäännösinstituutti Helsingistä käsin. Hankkeen yhtenä yhteistyökumppanina toimii Suomen Pipliaseura.

  • 11-14% väestöstä tarvitsee selkokieltä. Luukkaan evankeliumin selkokielellä on tehnyt Suomen Pipliaseura Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avustuksella. Kyseessä on aito käännös suomesta selkosuomeksi, ei siis esimerkiksi oma kuvaelma tai lyhennelmä evankeliumista. Näin ollen kieli on tasoltaan haastavinta selkokieltä.
    Uusi käännös alkukielestä selkosuomeksi tavoittaa niitä, joille tavallinen nykysuomi on liian haasteellista. Saatavilla myös digitaalisena.

Ajankohtaista

Ilmoittaudu VT2028-yleisöwebinaariin 13.2.

Haluatko kuulla, mitä vuosi sitten aloitetulle Vanhan testamentin käännöshankkeelle kuuluu? Järjestämme maanantai-iltana 13.2. klo 18–19:15 aiheesta yleisöwebinaarin! VT2028 on jatkoa…

Raamatun kääntäminen menee tunteisiin

Raamatun kääntämistä on harrastettu iät ja ajat. Varhaisen kirkon piirissä, niin idässä kuin lännessä, luettiin Septuagintaa (LXX) eli kreikankielistä Vanhan…