Vähemmistökielet

Pohjoissaame

Evankelis-luterilaisen kirkon Kirkolliskokous hyväksyi uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen marraskuussa 2018. Uusi käännös on monikymmenvuotisen työn tulos. Käännöstyö toteutettiin Norjan Pipliaseuran, Suomen Pipliaseuran sekä Ruotsin Pipliaseuran yhteispohjoismaisena hankkeena.

Uusi pohjoissaamen Raamattu julkaistiin digitaalisessa muodossa Raamattu.fi-verkkopalvelussa ja Piplia-sovelluksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Palveluiden käyttöliittymä on samalla käännetty pohjoissaameksi suomen ja ruotsin rinnalle. Saamenkielinen osoite Biibbal.fi avaa pohjoissaamen käyttöliittymän ja käännöksen suoraan. Painetun pohjoissaamenkielisen Raamatun julkaisujuhlia vietetään elo-syyskuussa 2019 Kautokeinossa sekä Utsjoella.

pohjoissaame_varikannet_lores

Pohjoissaame on saamen kielistä suurin. Sitä puhuu 75 % saamenkielisistä, Pohjoiskalotin alueella arviolta 30 000 ihmistä. Suomen suurin saamelaiskylä on kuitenkin Helsinki. Ensimmäinen Uuden testamentin käännös pohjoissaameksi ilmestyi jo vuonna 1840. Uuden testamentin käänsi alun perin pastori Nils Stockfleth. Tästä tehtiin korjattu laitos, joka ilmestyi Nils Hættan kääntämän Vanhan testamentin kanssa 1895. Käännös perustuu pitkälle norjankieliseen raamatunkäännökseen ja sen vuoksi sen kielessä tuntuu norjan vaikutus. Uudesta testamentista ilmestyi uusi käännös vuonna 1998.

1980-1990-luvuilla alkanut hanke pohjoissaamen Raamatun uudelleen kääntämiseksi lähti liikkeelle tarpeesta korjata olemassa oleva vuoden 1895 käännös nykykielen vaatimusten mukaiseksi. Sittemmin kävi ilmi, että vanhan käännöksen korjaaminen edellyttää todellisuudessa kokonaan uuden käännöksen laatimista. Työ jaettiin kolmen työryhmän kesken. Yksi työryhmistä työskenteli Pohjois-Suomesta, yksi Pohjois-Norjasta ja yksi Oslosta käsin. Työtä koordinoi Norjan Pipliaseura. Vuonna 1998 ilmestyneestä Uudesta testamentista tehtiin käännöstyön edetessä myös uusi, tarkistettu versio. Työn tuloksena syntyi vuonna 2019 julkaistava pohjoissaamen koko Raamattu.

Lue lisää

Lue Raamattua pohjoissaameksi: Biibbal.fi

Uusi pohjoissaamen raamatunkäännös julkaistaan digimuodossa saamelaisten kansallispäivänä
Ođđa davvisámegielat biibbaljorgalus almmuhuvvo digihámis
Kirkolliskokous hyväksyi uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen

pohjoissaame_norgebs_1_lores

Inarinsaame

Inarinsaamen puhujia on arviolta 300. Heistä suurin osa asuu Inarin kunnassa, Pohjois-Suomessa. Pipliaseura on kääntänyt osia Uudesta testamentista inarinsaameksi. Vuonna 1976 ilmestyi 1. Pietarinkirjeen käännös (Piätȧr vuossamuz kirje), vuonna 1980 Johanneksen evankeliumin käännös (Evankelium Johannes mield) ja vuonna 1995 Matteuksen evankeliumin käännös (Evaŋgelium Matteus mield). Nyt työ jatkuu evankelis-luterilaisen kirkon evankeliumikirjan parissa.

Koltansaame

Koltansaamen puhujia on arviolta 300. Heistä suurin osa asuu Inarin kunnassa, Pohjois-Suomessa. Pipliaseura yhdessä Suomen ortodoksisen kirkon kanssa on kääntänyt osia Uudesta testamentista koltansaameksi. Johanneksen evankeliumi (Evvan evaŋǧe’lium) ilmestyi vuonna 1988. Käännöstyö jatkuu Luukkaan evankeliumin parissa.

Suomen romanikieli

Suomessa romanikieltä on puhuttu noin 450 vuotta. Ensimmäiset maininnat sen käyttäjistä löytyvät ahvenanmaalaisista tilikirjoista vuodelta 1559. Suomessa romaneja arvioidaan asuvan noin 10 000, mutta vain osa heistä puhuu romanikieltä. Vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa noin 25 % haastatelluista ilmoitti osaavansa kieltä hyvin. Raamatunkäännöstyö Suomen romanikielelle alkoi jo 1970-luvun alussa. Vuonna 1970 ilmestyi Markuksen evankeliumi (Markusesko Evankeliumos), vuonna 1971 Johanneksen evankeliumi (Johannesesko Evankeliumos) ja vuonna 2003 Luukkaan evankeliumi (Luukasko Evankeliumos). Käännöstyön jatkamista harkitaan.