Pipliaseura on aloittanut tammikuussa 2022 Vanhan testamentin kääntämisen uudelleen alkukielistä suomeksi. VT2028-nimen saanut käännöshanke on jatkoa vuosi sitten julkaistulle UT2020-käännökselle. Nyt Vanha testamentti käännetään alkukielistä mobiilikäyttäjille samoilla periaatteilla.
Työn juuret ulottuvat vuoteen 2017, jolloin julkaistiin pilottina evankeliumikäännös DigiMarkus. Sen yhteydessä vuosina 2015–2017 Suomen Pipliaseurassa luotiin uudenlainen lähestymistapa raamatunkääntämiseen, mikä on uusi avaus myös kansainvälisesti.
Lähestymistavassa keskeistä on alkukielisen raamatuntekstin kääntäminen mobiilikäyttäjille sekä se, että jo kääntämisen aikana fokus on vastaanottajien kielentajussa ja eri käyttöyhteyksissä.
Lue kääntämisen lähtökohdista ja käännösperiaatteista: UT2020
Kääntäjät aloittivat Ruutin kirjasta
Vanhan testamentin kääntämistä varten Pipliaseuraan on valittu neljä uutta työntekijää, jotka tekevät käännöksen tulevina vuosina. Tammikuussa 2022 aloittivat eksegetiikan asiantuntija TT Hanna Vanonen ja kieliasiantuntija FT Tuomas Juntunen. Elokuussa 2022 aloitti toinen kääntäjäpari: eksegetiikan asiantuntija TT, FM Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija FT Katja Seutu, jotka keskittyvät Psalmien kääntämiseen.
Kääntäminen on suunniteltu vaiheittain niin, että tekstikokonaisuudet etenevät kääntämisen kannalta sopivassa järjestyksessä ja laajuudeltaan sopivissa jaksoissa.
Kääntäjäpari Vanonen ja Juntunen tarttui ensimmäiseksi kolmen kirjan jaksoon: Ruut, Joona ja Ester. Ekumeenisen ohjausryhmän jäsenet käärivät hihansa ensi kertaa helmikuun puolivälissä, kun kyseiset käännökset siirtyivät heidän kommentoitavakseen. Jokainen käännösjakso testataan myös erilaisilla tavallisilla lukijoilla, ja saatu palaute otetaan huomioon tekstin viimeistelyssä.
Toinen kääntäjäpari Valkama ja Seutu aloitti elokuun alussa 2022 Psalmien kääntämisen. Psalmit on tarkoitus julkaista arviolta vuonna 2024.
Vanhan testamentin tekstimassa on noin kolme kertaa laajempi kuin Uuden testamentin. Kahden kääntäjäparin käyttäminen tiivistää prosessia, joka silti vie kuusi–seitsemän vuotta. Kääntäjäparien käyttö antaa myös mahdollisuuden julkaista yleisölle käännöstä vaiheittain.
Ekumeeninen ohjausryhmä antaa palautetta
Ekumeenisen ohjausryhmän tehtävänä on vahvistaa kääntämisen periaatteet sekä kommentoida kaikkia käännöstekstejä koko kuuden–seitsemän vuoden ajan.
Seitsemänhenkiseen ekumeeniseen ohjausryhmään kuuluu kolme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nimeämää edustajaa sekä yksi ortodoksisen kirkon, yksi katolisen kirkon ja yksi Suomen vapaakristillisen neuvoston edustaja. Lisäksi ohjausryhmässä on suomen kielen asiantuntija yliopistosta.
Ohjausryhmän jäsenet ovat: Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta (ev.lut.), hiippakuntadekaani dosentti Marko Marttila (ev.lut.), raamattuteologian kouluttaja TM Mika Aspinen (ev.lut.), TT Juho Sankamo (kat.), isä Hariton (TM Kari M. Räntilä, ort.), Th.M. Esa Hyvönen (SVKN) ja suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Pipliaseura vahvistaa käännöksen
Kun Psalmien osalta vuonna 2024 ja muun kääntämisen osalta arviolta vuonna 2028 ollaan lähellä julkaisua, Pipliaseurassa hankkeen johtoryhmä viimeistelee käännöstekstin. Pipliaseuran hallitus vahvistaa käännöksen.
Hankkeen johtoryhmä osallistuu koko käännöstyön ajan myös ohjausryhmän kokouksiin yhdessä kääntäjien kanssa. Johtoryhmään kuuluvat: FM Terhi Huovari, hankkeen vetovastuu; TT Seppo Sipilä, käännöstyön ohjaus, FM Antti Siukonen, tekniset ratkaisut ja TT Markku Kotila, ohjausryhmän puheenjohtaja.
Rahoittajina evankelis-luterilainen kirkko ja Pipliaseura
Vanhan testamentin käännöshankkeen aloittaminen vahvistui marraskuussa 2021, kun evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti sen rahallisesta tuesta seuraaville vuosille. Hankkeella on suora yhteys useisiin kirkon Ovet auki -strategiassa valittuihin painopisteisiin. Suomen Pipliaseura kattaa kuluista 35 %. Vähemmistökirkot osallistuvat kustannuksiin ohjausryhmäedustajansa resurssikulujen muodossa.
Mobiiliympäristöön siirtyminen on UT2020-käännöksestä saatujen kokemusten pohjalta osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja ihmisiä tavoittavaksi. Vastaavia yleisömääriä ei tavoitettaisi painetulla kirjalla. UT2020-käännöksen saama laadullisesti hyvä sekä samalla laaja vastaanotto vaikuttivat myös siihen, että kääntämistä haluttiin jatkaa ja että sille järjestyi myös rahoitus.
Lue lisää:
Mistä VT28 käännetään?
Tiedote: Suomen Pipliaseura kääntää Vanhan testamentin alkukielestä mobiilikäyttäjille
UT2020 – Mistä käännöksessä on kysymys?
Tiedote: UT2020-käännös käytössä vuoden – käännöksellä noin puoli miljoonaa käyttäjää
Blogit:
Raamatunkääntäjän työpäivä – Elämäni stereotypiana