Joel Haahtela: Kaikki on rukousta

Mies tummassa takissa ja silmälaseissa

– Ihmisistä tässä ajassa puristetaan happi pois kaikista väleistä. Suorituskeskeisyys ja tehokkuuden vaatimus ovat asioita, joista ihmiset yleisesti ottaen kärsivät nykyään, kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela kuvailee niitä syitä, miksi ihmiset yleisesti ottaen hakeutuvat hänen vastaanotolleen. Psykiatrina hän on paljon tekemisissä ihmisten murheiden kanssa. – Kirkko, Raamattu, usko ja rukous ovat pyhää tilaa, joissa astutaan ajattomaan aikaan. Siinä tarjotaan kontrasti tälle tiivistetylle ajalle, jota elämme. Toivoisin, että kirjoituksissani voisin jotain tällaista tilaa tarjota lukijalle, Haahtela kertoo ja viittaa Piplia-lehden raamattumietiskelyihin, jotka hän kirjoittaa tänä vuonna. Hengellisyys tuoksuu myös hänen muissa teoksissaan. Hänen pienoistrilogiansa (Jaakobin portaat 2022, Adèlen kysymys 2019, ja Hengittämisen taito 2020) käsittelee totuuden kaipuuta ja se on koskettanut jo suurta joukkoa lukijoita.

Suuret ajatukset ja lyyriset ilmaisut soljuvat Haahtelan suusta empimättä ja kiirehtimättä. – Raamattu ja kirkko ovat sitä varten, että ihmisen ja Jumalan välinen suhde palautuisi. Kristinuskon historia piirtää kosmisesti kauniin pitkän kaaren. Ihmisellä on ikuinen kaipuu kohti Jumalaa, se on aina ollut osa ihmisyyttä paratiisista alkaen. Haluaisin myös avata kirjoituksissani jotain tästä kaaresta.

Ikuisia mysteereitä

Finlandia-ehdokkaanakin ollut kirjailija on myös ortodoksisen kirkon diakoni. Hän alkoi tutkia kristinuskoa seitsemän vuotta sitten ja viehättyi ortodoksisesta traditiosta ja sen mystiikasta. – Ortodoksisessa traditiossa on jatkuva ristiriita siitä, että Jumala on tässä ihan lähellä ja tuttu, mutta kuitenkin saavuttamaton mysteeri. Jumalan muistaminen usein on tärkeä ajatus. Kaikki on rukousta: työnteko, matkanteko, kirkossa palvelu, arkiset askareet ja ihan vain oleminen. Rukous ylittää ajan ja paikan ja kuolemankin rajat, Haahtela kertoo ja silittää takkinsa taskua. Siellä rukousnauha kulkee aina mukana, ja sen voi ottaa käyttöön milloin ja missä vain, vaikka kaupungilla kävellessä.

Tekstit lävistävät ajan

Haahtela vihittiin vuosi sitten ortodoksisen kirkon diakoniksi. Sitä ennen hän toimi lukijana, jonka tehtävä on kirkossa lukea ääneen jumalanpalvelustekstit. Lukijana kirjailija pääsi irti sanojen luomisen paineesta:

– Raamattua resitoidessa olen vain tekstin välittäjä. Siinä häivytetään oma persoona, vain sana ja teksti on tärkeää. Voin vain lausua niitä sanoja, joita on ikiaikaisesti lausuttu. Kaikki on jo kirjoitettu tuhansia vuosia sitten, ja minä olen vain pienen pieni osa ketjua. Pyhä teksti yhdistää ajan ja sukupolvet. Nämä tekstit jatkavat olemassaoloaan myös minun aikani jälkeen.

Joel Haahtela kirjoittaa tämän vuoden raamattumietiskelyt Piplia-lehteen

Lue Piplia-lehti verkossa tai tilaa maksutta kotiisi

Lue myös

kaksi tyttöä halaa ja heiluttaa

Raamatun sanoja ystävyydestä

Tällä viikolla ystävänpäivänä juhlitaan ystävyyttä ja ystäviä! Mitä Raamatussa sanotaan ystävyydestä? Raamatussa puhutaan paljon ystävyydestä. Vanhassa testamentissa muistutetaan, miten tärkeää…

kaareva kirjaston kirjahylly

Tartuitko lukuhaasteeseen?

Lähditkö sinäkin tänä vuonna mukaan pääkaupunkiseudun kirjastojen julkaisemaan Helmet-lukuhaasteeseen? Leikkimielinen lukuhaaste sopii hyvin kenelle tahansa ja siihen ehtii vieläkin mukaan.…

Loppiainen on joulun peili

Mitä sinä otat joulusta mukaasi alkavaan vuoteen? Mikä oli joulusi tärkein hetki, ajatus, oivallus, tuoksu tai tunne? Mikä on se…