Meksikon purépechojen ensimmäinen Raamattu valmistui

Meksikon Michoacánissa puhuttavalla purépechan kielellä on valmistunut ensimmäinen koko Raamattu, ja suomalaisilla on ollut erityinen rooli sen valmistumisessa. Kari Ranta ja hänen puolisonsa Marika Rosenborg saapuivat alueelle jo 1990-luvulla ja olivat luomassa pohjaa käännöstyölle. Suomen Pipliaseura auttoi hankkeen alkuun. Yli 20 vuotta jatkunut käännöshanke on ollut samalla pitkäjänteistä työtä yhteisen kirjakielen kehittämiseksi.

Raamattu omalle kielelle

Raamatunkäännös lähtee aina yhteisön tarpeesta, ja sitä edeltää selvitystyö. Kari Ranta muutti purépecha-alueelle perheineen 1990-luvun lopussa. Rannat työskentelivät maassa Wycliffen lähettäminä ja SIL-järjestön työntekijöinä. Aluksi heidän tehtävänään oli selvittää edellytykset raamatunkääntämiselle. Kävi ilmi, että kyseessä on huomattavan suuri kieliyhteisö. Rannan arvion mukaan purépechaa puhuu nykyään noin 250 000 ihmistä.

Purépechan kielen yhdelle murteelle oli käännetty Uusi testamentti jo 1950–1960-luvuilla, mutta käännös sisälsi paljon espanjalaisia lainasanoja ja seurasi paikoin espanjan sanajärjestystä. Kartoituksessa kävi ilmi, ettei käännöstä ymmärretty kaikkialla kielialueella.

– Purépecha muistuttaa espanjaa suunnilleen yhtä paljon kuin suomi kiinaa, kielitieteen konsultti Kari Ranta muistuttaa hymyillen. – Purépecha on ns. isolaattikieli, joka ei ole sukua millekään muulle kielelle.

Raamatunkäännöstyön rinnalla on kehitetty järjestelmällisesti purépechan kirjakieltä, joka olisi kielen kaikille murteille yhteinen.

– Omakielinen Raamattu on tämän kulminaatio. Nyt on saavutettu se, mitä yhteisö on vuosikymmeniä toivonut, Ranta sanoo.

Yksi Raamattu, kaksi juhlaa

Kari kuvailee purépechoja ennen kaikkea avoimiksi ja vieraanvaraisiksi.

– Meidän näkökulmastamme he elävät hyvin vaatimattomasti. Vaikka olosuhteet näyttäisivät köyhiltä, heillä aina on annettavaa, eikä kylästä koskaan lähde nälkäisenä. Juhlat ovat tärkeitä ja niihin panostetaan yhteisvoimin ympäri vuoden, Ranta kuvailee kulttuuria.

Omakielisen Raamatun valmistumista juhlittiin kahdessa tilaisuudessa syyskuussa 2026. Michoacánin osavaltion pääkaupungissa Moreliassa järjestetty akateeminen juhla kokosi reilut sata osallistujaa.

– Istumapaikat täyttyivät, ja osa yleisöstä seurasi ohjelmaa seisten. Neljä kielitieteilijää ja akateemista asiantuntijaa arvioi käännöksen kieliasua, antaen sille täydet pisteet. Toinen juhla järjestettiin Cheránin kulttuuritalolla yhteiskristillisenä kansanjuhlana, jossa kuultiin purépechankielistä ylistysmusiikkia. Istumapaikkoja oli 500, mutta käytäville jouduttiin jälleen hankkimaan lisää tuoleja, Ranta kertoo. Nykyään hän asuu perheineen Suomessa, mutta palasi alueelle julkaisujuhliin.

Rannalle erityisesti mieleen jäi pitkään tuntemansa kirjakauppias Tata Meche.
– Hän tanssi Raamattu kädessään. Hän oli aivan haltioissaan siitä, että nyt tuli Raamattu omalla kielellä.

Suomen Pipliaseura auttoi hankkeen alkuun

Suomen Pipliaseura päätti tukea taloudellisesti purépechankielisen Raamatun kääntämistä, ja työ käynnistyi virallisesti vuonna 2004 yhteistyössä Meksikon Raamattuseuran, Yhtyneiden Raamattuseurojen sekä Wycliffe- ja SIL-järjestöjen kanssa. Ranta toimi käännöshankkeen kielitieteen konsulttina ja hänen vaimonsa hoiti hankkeen hallinnollisia tehtäviä. Kääntäjinä toimivat paikalliset, purépechaa äidinkielenään puhuvat kääntäjät. Pipliaseurojen, SILin sekä Jerusalemin Raamattukodin tuen avulla kääntäjät saivat koulutusta. Myöhemmissä vaiheissa käännöshanketta tuki Meksikon ja Hollannin pipliaseurat.

Purépechankieliset kääntäjät tekivät työtä opettajan-, rehtorin- sekä papin työnsä rinnalla. Purépechankielinen Markuksen evankeliumi julkaistiin vuonna 2006 ja Uusi testamentti vuonna 2012. Vuonna 2026 työ täydentyi koko Raamatuksi ja ääniraamatuksi. Seuraavaksi on tarkoitus julkaista deuterokanoniset kirjat sekä kirkon kirkkovuoden lukutekstit sisältävä lukukappalekirja. Koko teksti ja äänite on jo saatavilla netissä www.bible.com sivustolla.

Oma Raamattu tekee uskosta oman

Raamatunkäännöksellä on sekä kielellinen että hengellinen merkitys. Rannan mukaan omakielinen Raamattu muuttaa ihmisten suhdetta kristinuskoon.

– Kristinusko on aina ulkopuolinen uskonto siihen saakka, että ihmisillä on oma Raamattu. Jos lukee vieraalla kielellä, asia jää helposti vieraaksi, Ranta sanoo.

Omalla kielellä luettu Raamattu antaa purépechoille mahdollisuuden ammentaa kristinuskosta omista lähtökohdistaan.

– Silloin se ei ole jokin eurooppalainen uskonto, joka on heitetty heidän päälleen. He voivat muodostaa omaa teologiaansa ja omaa näkemystään Jumalasta.

Kielen erityispiirteet näkyvät myös teologisissa käsitteissä. Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomuksessa Jumalasta käytetään purépechojen Luoja-Jumalalle antamaa nimeä. Rannan mukaan nimessä yhdistyvät kielellisesti sekä mieheen että naiseen liittyvät piirteet.

Painettuja Raamattuja valmistui ensimmäiseen painokseen hieman yli 4 000. Ensimmäinen painos ei siis vielä riitä koko kieliyhteisölle, mutta se tuo tekstin käyttöön ja antaa mahdollisuuden kerätä palautetta seuraavia painoksia varten. Lisäksi teksti julkaistiin verkossa ja ääniraamattuna. Julkaisujuhlan yhteydessä lapset saivat Luukkaan evankeliumin kertomuksiin perustuvan kuvitetun väritys- ja tarrakirjan. Luukkaan evankeliumista on tehty myös äänite, jonka lukijoina on lapsia.

Teksti: Hanna Paavilainen, Suomen Pipliaseura