Pisteliäs sana

harmaalla taustalla kasvot huutamassa

Profeetan ääni on raskas kuunnella. Siinä kaikuu tympeä valitus ja pessimistinen henki: Kaikki on pilalla, mikään ei ole hyvin ja se on teidän syytänne. 

Raamatun profeetat olivat yhteisöissään melko epäsuosittuja hahmoja – eikä ihme. Profeetta ei olisi profeetta, jos hänen sanansa eivät ärsyttäisi. Eivätkä he juuri sanojansa säästelekään: Jesajan kirjassa Herra Sebaot ”peittää rupeen Siionin tyttärien päälaen ja paljastaa heidän häpynsä” (Jes. 3:17) ja Aamos laulaa Israelille kuolinvirren (Aam. 5:1–3). Profeettakirjoissa mitä mehukkaimmat solvaukset kehystävät tuomiopäivän julistusta. 

Profeetoilta saavat korvilleen välillä yläluokka, välillä tavallinen kansa. Terävin kritiikki kohdistuu yläluokkaan: virkamiehiin, pappeihin ja epärehellisiin profeettoihin. Parempaa väkeä syytetään korruptiosta ja ahneudesta sekä lesken, köyhän, muukalaisen ja orvon riistämisestä. Tavallista kansaa profeetat höykyttävät usein epäjumalanpalveluksesta. 

Pipliaseuran Raamattukurssin yksi teema on Oikeudenmukaisuus ja sen myötä perehdytään profeettakirjallisuuteen. Oikeudenmukaisuuden vaatimus ei ole miellyttävä saarna. Profeetat pakottavat katsomaan silmästä silmään sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta, joka viime kädessä osoittaa, kuinka kauas Jumalasta kansa on ajautunut. Profeetat kertovat Jumalasta, joka vihaa säälimättä poispoikenneen kansan edesottamuksia: heidän typerät uhrinsa eivät Jumalaa miellytä (Jes. 1:11), ja he ovat itse vetäneet onnettomuuden päällensä olemalla uskottomia Jumalan lupauksille (Jer. 2:19). Armahduksen voi saada ainoastaan kääntymällä pois pahoista teoistaan (Jer. 3:12–13). Näennäinen kääntymys ei kelpaa. Jumala inhoaa polttouhrien savua ja sisällöttömiä juhlia, ja hän kieltäytyy vastaamasta rukouksiin, koska rukoilevan kädet ovat veren tahrimat (Jes. 1:13-15). 

Jos ja kun profeettojen sanoilla piiskatut kääntyvät, heitä lohdutetaan mitä lempeimmillä, rakkaimmilla ja kauneimmilla sanankäänteillä. Siihen saakka heidän osanaan on profeetallinen piiska, joka pitää väsymättä heidän syntejänsä esillä.  

Raamattu ja Raamattukurssi haastavat pohtimaan oikeudenmukaisuutta, joka ei toteudu, jos sulkee synneiltä silmänsä. Sana, joka pistää kivuliaasti, on tärkeä sana. 

Lisätietoa Piplian Raamattukurssista

Teksti: Helena Kauppila, koulutuspäällikkö, Suomen Pipliaseura

 

Lue myös

Kädet sydämellä

Miten pysyä itsenä?

Läsnäolo on kaunista ja harvinaista! Tavoittelen kokemusta mietiskelemällä raamatuntekstejä. Yllättäen olen läsnä, kun Toisen läsnäolon kokemus vahvistuu minussa. Tuo Toinen,…

Pysäyttävä lukurauha

Pysähdyn, hengitän. Mieleni valtaa kiitollisuus. Sunnuntaina 18.2. vietetään Lukurauhan päivää. Tarkoituksena on rauhoittaa kokonainen päivä kirjojen lukemiselle. Tunsin vetoa aiheeseen, samalla…