Jumalan sana romanikielellä - sydämen kieli

Kun Markuksen evankeliumin kääntämistyö lähti liikkeelle vuonna 2023, istuimme käännöstiiminä pitkään miettimässä, kuinka tämä tehdään? Romanikieli on ollut uhanalainen, jopa katoava kieli, jonka käyttöä on historian saatossa aiemmin tarkoituksella minimoitu tai jopa kielletty käyttämästä perhepiirin ulkopuolella julkisesti.

Yksi raamatunkäännöstyön haasteista on sopivien ilmaisujen löytäminen, erityisesti silloin, kun kieli on vähäisen käytön vuoksi köyhtynyt. Näin on suomen romanikielen kohdalla.

Romanikielet ovat kaukaista sukua Pohjois-Intian kielille, mutta vuosisatojen aikana niihin on tullut lainoja ympäröivistä kielistä. Käännösryhmä pohti, käytetäänkö lainailmauksia suomesta, ruotsista tai toisesta romanikielestä vai luodaanko uusia ilmauksia indoarjalaisista juurista. Tämä on tärkeää myös kielen elvyttämisen näkökulmasta nuorille romaneille.

Esimerkki tästä löytyy Markuksen evankeliumin neljännestä luvusta, missä Jeesus selittää kylväjävertausta. Maatalouteen ja kylvämiseen liittyvät sanat löytyivät kielen juurisanoista, mutta ne eivät ole tuttuja arkikielen käytössä kaikille. Romanit ovat olleet historiansa saatossa nomadeja ja kauppa kansaa, liikkuvan elämän ammattiryhmineen, josta syystä maatalouteen  liittyvät sanat ovat vähemmän tunnettuja.  Esimerkiksi verbi ’džonravaa’ – kylvää johdetaan  hindin sanasta ’dżoor’ (voima) tai vastaavasti sana ’barjiba’ – kasvu  muuntuu verbiksi  ’barjavaa’  – kasvattaa.

Sana ’dżiu’ – siemen,  muuntuu romanikielen lovarimurteessa sanaksi ’jiv’, kun taas saman sanan juuri kaalomurteessa onkin ’jiu’ –  lunta kuvaava sana. Näin eri romanikielen murteissa olevat sanajuuret voivat sada nykypäivänä maanosasta riippuen hieman eri merkityksiä, varsinkin koska kirjoitetussa asussa olevaa romanikieltä on vielä olemassa verrattain vähän.

Kun työryhmä tarkasteli valmista Markuksen  4. luvun käännöstä todettiin, että se oli vaikeudestaan huolimatta oivaltava ja suhteellisen selkeä. Kirjoitetun kieliasun juurtuminen tutuksi edellyttää kuitenkin tekstin näkemistä sekä romaniksi että suomeksi, jolloin  ääntämiseen eli fonetiikkaan liittyvät puhekielen ja kirjoitetun kielen väliset erot  selkenevät ja tulevat tunnetuiksi.

Juuri näiden syiden vuoksi päädyttiin kaksikieliseen  Markuksen evankeliumin käännökseen, jossa tekstit kulkevat rinnakkain. Raamatun kääntäminen romanikielelle ja takaisin puhutuksi kieleksi, on vahva viesti hyväksynnästä, jonka reitti kulkee Jumalan Sanan kautta suoraan sydämeen.

Teksti: Miranda Vuolasranta, Erityisasiantuntija, Romanikielen Opettaja, raamatunkääntäjä

Piplia julkaisi keväällä uuden käännöksen Markuksen evankeliumista Suomen romanikielellä.