AJANKOHTAISTA, TIEDOTE, YLEINEN |

Suomen Pipliaseuran vuosikokousuutisia

Suomen Pipliaseuran vuosikokous pidettiin 24.5.2021 Helsingin Pasilassa Töölön seurakunnan Fokus-tilassa. Hybridikokoukseen osallistui 55 jäsenyhteisöjen edustaa, suurin osa etäyhteydellä. Kokouksen avasi Suomen Pipliaseuran hallituksen puheenjohtaja, Oulun piispa Jukka Keskitalo. Puheenjohtajaksi kutsuttiin Töölön seurakunnan kappalainen Arvo Naukkarinen.

Vuosi 2020

Pipliaseuran hallituksen puheenjohtaja, piispa Keskitalo esitti katsauksen Pipliaseuran vuoteen 2020.

Kulunut vuosi oli Pipliaseuran työssä toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut, vaikka kaikki vuoden alussa lupaavilta näyttävät suunnitelmat eivät toteutuneetkaan aiotulla tavalla. Vuoden 2020 alkuviikkoina Suomeen asti ehtinyt koronapandemia pakotti etsimään uusia tapoja palvella kirkkoja ja seurakuntia niiden saaman lähetystehtävän toteuttamisessa.

Suomen Pipliaseuran hallitus voi katsoa vuotta 2020 taakse päin kiitollisin mielin. Seuran kansainvälisessä työssä asetetut tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin. Seuran raamatunkäännöskonsultit löysivät nopeasti uuden tavan tukea käännösryhmiä etäyhteyksiä ja verkkopohjaista Paratext-ohjelmaa hyödyntäen. Osa lukutaito-ohjelmista oli lyhyitä jaksoja tauolla, mutta kokonaisuutena katsoen työ eteni kuitenkin tavoitteiden suuntaisesti.

Raamatun käyttöä edistävät kansainväliset hankkeet kärsivät ehkä eniten pandemian vaikutuksesta. Mutta esimerkiksi Egyptin Pipliaseura kehitti varsin nopeasti uusia digitaalisia keinoja tavoittaa nuoria.

Taloudellisesta näkökulmasta keskeisimpiä haasteita olivat huhtikuulle sijoittuvan valtakunnallisen kolehdin tuoton jääminen alle kymmenesosaan totutusta sekä vihkiraamattujen menekin romahtaminen koronarajoitusten vuoksi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto kompensoi kolehtimenetystä erityisavustuksella, ja ulkoministeriö vapautti kansalaisjärjestöt kehitysyhteistyöhankkeiden omavastuuosuudesta.

Vuosi 2020 jää historiankirjoihin poikkeuksellisena vuotena. Suomen Pipliaseuran historiankirjoihin se jää vuotena, jolloin Uuden testamentin sanoma tavoitti uudella tavalla suomalaiset mobiilikäyttäjät.

Lokakuussa saatiin päätökseen kahden ja puolen vuoden tiivis työrupeama. Seura julkaisi 22.10.2020 maailman ensimmäisen Uuden testamentin, joka on käännetty alkukielestä suoraan mobiililaitteille. Tasan kuukautta aiemmin Suomen evankelis-luterilainen kirkko asetti yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen kunnianhimoisesti: ”Julistamme rohkeasti evankeliumia Kristuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa ja uskonnollisessa kentässä. Käytämme kieltä, jota ihmiset ymmärtävät.” (Ovet auki, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026.)

Suomen evankelis-luterilainen kirkko oli uuden käännöksen merkittävin ulkoinen rahoittaja. Perusluonteeltaan käännös on kuitenkin ekumeeninen. Ohjausryhmässä olivat edustettuina kaikki keskeiset kirkkokunnat ja yhteisöt, jotka myös kattoivat edustajiensa kulut. Yhteistyö ohjausryhmässä sujui keskustellen, ei äänestäen. Uuden käännöksen tekstin vahvisti Suomen Pipliaseuran hallitus 17.8.2020 pitämässään kokouksessa.

UT2020 löysi heti melkoisen määrän lukijoita ja kuulijoita. Merkittävä tekijä luotettavan ja sujuvan käännöksen suosiossa on onnistunut äänituotanto. Tässä vaiheessa voidaan jo syystä puhua raamattuherätyksestä. Raamattu ei myöskään ole vuosiin herättänyt vastaavaa myönteistä huomiota mediassa. Suomen Pipliaseura katsoo rohkeasti eteenpäin ja selvittelee mahdollisuuksia jatkaa käännöstyötä Vanhan testamentin puolelle. Hyvin alkanutta työtä on vaikea jättää kesken.

Uskomme, että Suomen Pipliaseura voi alkaneena vuonna entistä vahvemmin tukea sekä kotimaisia että kansainvälisiä kumppaneita Raamatun ja sen sanoman saattamisessa kaikkien ihmisten ulottuville heille ymmärrettävällä kielellä. Seuran hallitus on käynnistämässä seuraavan strategiakauden suunnittelua. Uusi strategia tuodaan vuoden 2022 vuosikokoukseen keskusteltavaksi.

Uusia jäseniä hallitukseen

Hallituksen erovuoroisia hallituksen jäseniä olivat isä Timo Mäkirinta (ort.), pastori Minna Koistinen (evl.) ja johtava oppilaitosteologi Risto Korhonen (evl.).

Heidän tilalleen valittiin yksimielisesti vaalitoimikunnan esityksestä kirkkoherra Satu Ruhanen (ev.lut., Joensuu) kansainvälisen työn koordinaattori Pia Sahi (ev.lut., Kuopio) ja isä Mikael Sundkvist (ort., Helsinki).

Vaalitoimikunnan puheenjohtajan Pirjo-Liisa Penttisen mukaan uusien jäsenten valinnassa kiinnitettiin huomiota heidän hallitustyöskentelyyn tuomaan osaamiseensa, hallituksen sukupuoli- ja ikäjakautumaan sekä alueelliseen edustavuuteen. Hallituksen yhdeksästä paikasta kolme on säännöissä varattu vähemmistökirkoille. Tällä kertaa vaihtui Suomen ortodoksisen kirkon edustaja.

Lisätietoja

Suomen Pipliaseura
toiminnanjohtaja Markku Kotila, markku.kotila@piplia.fi, puh. 010 838 6512