Lukutaitotyö

Pipliaseurat tekevät työtä tuodakseen lukutaidon jokaisen ulottuville. Vielä nykyäänkin raamatunkäännöstyön yksi konkreettinen seuraus on, että kansat saavat kirjakielen, omakielistä kirjallisuutta ja oppivat lukemaan.

Maailmassa on edelleen yli 750 miljoonaa aikuista lukutaidotonta; heistä 2/3 on naisia. Etenkin tyttöjen ja naisten kouluttaminen on tärkeää, sillä se kohentaa perheiden elämää monin tavoin. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen mullistaa ihmisen elämän: se avaa uusia mahdollisuuksia ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta.

Lukeminen omalla kielellä on perusihmisoikeus ja avain moneen: koulutustason nousu vaikuttaa asenteisiin, edistää demokratiaa, lisää tasa-arvoa ja poistaa köyhyyttä. Vain lukutaitoinen voi osallistua kokonaisvaltaisesti yhteisönsä ja yhteiskuntansa toimintaan.

Suomen Pipliaseura on mukana lukutaitotyössä Boliviassa, Etiopiassa, Malawissa, Keniassa ja Tansaniassa.

Oma kieli rakentaa identiteettiä

Oma kieli on tärkeä osa identiteettiä ja oikeus opetukseen osa YK:n ihmisoikeusjulistusta. Kirjakieli tarkoittaa monelle vähemmistökansalle olemassaolon oikeutusta. Omalla kielellään ihminen voi ymmärtää ja ilmaista merkitykset parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjakielen luominen edellyttää kokonaisvaltaista tutkimusprosessia kielestä ja kulttuurista. Varsinaisen käännöstyön ohessa tehdään sanakirjoja, lukutaitomateriaalia sekä kootaan tarinoita ja muuta kansanperinnettä.

Myös Suomi on ollut tilanteessa, jossa ei vielä ollut omaa kirjakieltä eikä omakielistä Raamattua, kunnes Mikael Agricola 1500-luvulla loi suomen kirjakielen kääntäessään Uutta testamenttia. Syntyi pohja  suomen kielen kehitykselle ja kansanopetukselle. Kääntäessään Raamattua pipliaseurat tekevät samankaltaista historiaa edelleen kaikkailla maailmassa, vaikka aika on toinen.

Ymmärrän. Ihan kaikki ymmärrän!
– Ljudmila Pistojärveltä, kun hän sai ensi kertaa kuunneltavakseen vienankarjalankielisen Uuši Šana -äänitteen.

Lomwet sanovat ja näin koen myös itse: Nyt meidät on nähty ja hyväksytty ihmisinä. Nyt myös Jumala on nähnyt meidät.
– Hayes Metani, raamatunkääntäjä Malawista. Lomwenkielinen Uuden testamentin käännös julkaistiin syksyllä 2014.

 

Yleistä lukutaidosta
Pipliaseurat lukutaitotyössä

Oma kieli on tärkeä osa identiteettiä ja oikeus opetukseen osa YK:n ihmisoikeusjulistusta.

Maailmassa yhä edelleen

  • yli 750 miljoonaa lukutaidotonta ihmistä. Määrä on lähes 1,5 kertaa Euroopan Unionin väkiluku.
  • joka viides maailman aikuinen on lukutaidoton
  • kaksi kolmasosaa lukutaidottomista aikuisista on naisia
  • 60,7 miljoonaa lasta ei käy koulua ja vielä useammat lapset käyvät koulussa epäsäännöllisesti tai jättävät koulun kesken

Lukutaidon oppiminen on suuri siunaus

Vaikka ketšua on yksi Perun pääkielistä, maaseudulla asuvista ketšuoista joka neljäs on lukutaidoton. Naisten parissa lukutaidottomuus on vieläkin yleisempää. Perun Pipliaseuran hanke Ketšuankielinen Raamattu – ovi lukutaitoon avaa ovia jo neljättä vuotta.

Lukutaito avaa oven äidinkieleeni. Nyt voin ilmaista kaikin tavoin oman kieleni aarteita, tarinoita, legendoja ja muuta kansani perinnetietoa, Paulino Peña iloitsee.

Ihmiset kokevat suureksi siunaukseksi lukutaidon oppimisen. Heitä on turhauttanut se, etteivät pysty lukemaan itse Raamattua. Jotkut aikuiset eivät tunne ensimmäistäkään kirjainta. Ne, jotka ovat espanjan kielellä lukutaitoisia, nauttivat oppiessaan saman taidon äidinkielellään, kertoo opettaja Zacharias Gutierrez.

Alkuperäisväestöön kohdistuneen sorron vuosina saimme kuulla olevamme hyödyttömiä. Emme osanneet lukea emmekä kirjoittaa, eikä edes nuorillemme annettu mahdollisuutta koulunkäyntiin. Kun kuulin kirkossamme lukutaitoryhmän alkamisesta, ilmoittauduin heti mieheni kanssa mukaan. Myös hän oli lukutaidoton. Kertaamme tunneilla opitun vielä kotonakin. Lapsemme ovat mielissään, kun näkevät meidänkin oppivan uutta. Kiitämme Jumalaa tästä oppimismahdollisuudesta, kertoo Aquilina Ancco Cuscosta.

Päivä, jolloin aloitin lukutaito-opiskelun, oli elämäni käännekohta. En osannut aiemmin lukea enkä kirjoittaa. Kun sitten opin lukemaan, pystyin osallistumaan seurakuntani vastuutehtäviin yhä aktiivisemmin. Luin esimerkiksi ääneen Raamattua jumalanpalveluksissa. Lukemiseni oli aluksi epävarmaa, joten ponnistelin sinnikkäästi opintiellä eteenpäin. Nyt osaan jo paremmin. Haluan seuraavaksi oppia tuntemaan Raamattua lisää. Haluan myös olla kannustamassa muita naisia lukutaidon tielle, kertoo Isabel Mamani.

Agricola-leivos kilpailutunnus

Vuosittain 9. huhtikuuta Suomessa vietetään Mikael Agricolan päivää. Päivän viettoon liittyy Agricola-leivosten nauttiminen. Leivos on symboli, joka muistuttaa maailmanlaajuisen lukutaitotyön merkityksestä. Lue lisää: www.agricola.fi