AJANKOHTAISTA, YLEINEN |

Kirkolliskokous hyväksyi uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen

Kirkolliskokouksen täysistunto hyväksyi perjantaina uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen, joka otetaan käyttöön Suomen evankelis-luterilaisissa kirkoissa 1.9.2019.

Uusi käännös tukee saamelaista jumalanpalveluselämää, mutta merkitsee Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle myös kielellisesti ja kulttuurisesti paljon. Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein: sitä puhuu 75 % kaikista saamenkielisistä. Pohjoissaamea puhuvat asuvat Norjan, Suomen ja Ruotsin valtioiden alueella, ja puhujia on useita kymmeniä tuhansia.

Katso kirkolliskokousedustaja Ulla-Maarit Maggan haastattelu. Magga on kirkolliskokouksen saamelaiskäräjien edustaja.

Uusi raamatunkäännös pohjoismaisena yhteistyönä

Vuonna 1998 valmistui Uuden testamentin käännös, josta päävastuun kantoi Norjan Pipliaseura, Suomen Pipliaseura toimi palautteenantajana. Julkaistu käännös oli välivaihe, koska enemmistökielten vaikutus käännöksessä näkyi vielä suurena.

Työskentely Vanhan testamentin kääntämiseksi alkoi vuonna 1999. Hanketta johtivat Norjan ja Suomen Pipiaseurat yhteistyössä Ruotsin Pipliaseuran kanssa. Vanhan testamentin pohjakäännöksen jälkeen tehtiin myös aiemmasta Uuden testamentin käännöksestä uusi, tarkistettu versio. Suomen voimakas mukanaolo koko Raamatun käsittävässä hankkeessa merkitsee myös sitä, että käännöksen kieli on aiempaa ymmärrettävämpää Suomen alueella asuville pohjoissaamenkielisille.

Yhteinen kuva kielen rakenteesta

Pohjoissaamen Raamatun projekti- ja käännösryhmässä on ollut mukana laaja-alaista osaamista kielitieteen, teologian ja saamenkielisen hengellisen elämän näkökulmasta. Raamattu on ensimmäinen laajempi kirjallinen korpus, jossa käytetty saamen kielen muoto on tulosta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tuloksena on yhteinen kuva kielen rakenteista. Tähän asti on ollut vain yhteinen ortografia.

Käännöksen johtavana kielitieteilijänä on toiminut Oulun yliopiston Giellagas-instituutin emeritusjohtaja FT Tuomas Magga, joka kantoi päävastuun siitä, että pohjoissaamen kieli olisi ymmärrettävää eri maiden alueella. Suomessa toimineet työryhmät nimineen löytyvät tiedotteen lopusta.


Tuomas Magga ja Seppo Sipilä käännöstyössä.

Kieli sovitettu saamelaiseen maisemaan

Käännöksessä kieltä on kontekstualisoitu eli sovitettu saamelaiseen maisemaan. Tällä tavoin lukija hahmottaa saman tien, mistä on kysymys. Käännöksen arviointiryhmän puheenjohtaja, saamalaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio mainitsee ryhmän lausunnossa, että saamelaisille Vanha testamentti on ollut vanhastaan tärkeä kirja, koska saamelaisten on ollut helppo samaistua jutaavaan* Jumalan kansaan, joka vaeltaa kohti luvattua maata. Kirkollinen kieli sisältää yleensä myös sanoja, jotka kuuluvat selkeästi kirkolliseen elämään ja hengellisen elämän alueelle. Saamelaisille raja ei ole selkeä, koska meille uskon elämä ei ole erillinen elämän osa-alue vaan yksi keskeinen osa kokonaisuutta, jossa elämme, sanoo Niittyvuopio.

Käännöksessä esimerkiksi kaikkein pyhin on käännetty sanoilla basimuš boaššu. Boaššu tarkoittaa suomeksi kodan tai asumuksen peräosaa, posioita. – Jokainen saamelainen lukija tietää boaššun pyhän ja pyhyyden merkityksen, ja teksti avautuu juuri niin kuin pitää, hän sanoo.

Äidinkieli on tunnekieli

Saamenkielisen arviointiryhmän jäsen Helga West sai tehtäväkseen antaa palautetta valituista Vanhan testamentin kirjoista ja arvioida mm. kieleen ja ymmärrettävyyteen liittyviä asioita. – En ollut varautunut siihen tunnereaktioon, joka minut yllätti, kun aloin lukemaan luomiskertomuksia omalla äidinkielelläni, hän sanoo. Liikutuin, koska tähän asti olen nuorena teologina ja kristittynä lukenut Raamattua suomeksi ja englanniksi, kielillä, joiden kulttuuria en tunne omakseni. – Ymmärsin monet raamatunkohdat aivan uudessa valossa, omasta kontekstistani käsin. Vasta nyt Raamattu puhuu myös minulle!, hän kuvaa lukemisen ja arviointityön ensi vaiheita.

– Kaiken kaikkiaan kieli on rikasta ja vivahteikasta nuoren pohjoissaamelaisen silmin. Raamatun pohjoissaamen käännös tukee, jopa elvyttää pohjoissaamen kielellistä rikkautta, West sanoo.

Käännöksen vaikutus

Vanhan, vuodelta 1895 peräisin olevan raamatunkäännöksen ymmärtäminen on ollut etenkin nuorille vaikeaa. Ennestään saamenkielisestä evankeliumikirjasta on pohjoissaameksi ollut käytössä kirkkovuoden evankeliumitekstit ja psalmit. Uusi raamatunkäännös tukee jumalanpalveluselämää, kun kaikki lukukappaleet voidaan lukea omalla äidinkielellä. Saamelaisten kirkollisen ja hengellisen elämän kehittämisessä sekä sielunhoitotyössä käännös avaa oven laajemminkin yhteisille keskusteluille ja asioiden syvemmälle käsittelylle. Rippikoulu- ja koulutyössä uusi käännös avaa Raamatun sisältöjä nyt ymmärrettävästi.

Uudella pohjoissaamen raamatunkäännöksellä on suuri merkitys myös saamelaisten identiteetin vahvistajana.

Käännöksen käyttöönotto

Käännöksen hyväksyntä ja käyttöönotto etenee samaan aikaan koordinoidusti eri maissa. Norjan Pipliaseuran hallitus hyväksyi käännöksen alustavasti syyskuussa ja vahvistaa sen lopullisesti Suomen päätöksen jälkeen joulukuussa.

Suomen Pipliaseura julkaisee uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen Raamattu.fi-verkkopalvelussa sekä Piplia-sovelluksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Pohjoissaamen Raamatun yhteispohjoismaista käyttöönottojuhlaa vietetään 23.–25.8.2019 Kautokeinossa Norjassa ja 1.9.2019 Utsjoella Suomessa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ottaa painetun käännöksen käyttöön kirkoissa 1.9.2019. Uutta käännöstä luetaan ensimmäisen kerran Oulun hiippakunnan piispanvihkimyksessä 11.11.2018.

Lisätietoja

Suomen Pipliaseura

Markku Kotila, toiminnanjohtaja
markku.kotila@piplia.fi, p. 010 838 6512

Seppo Sipilä, raamatunkäännöstyön asiantuntija
seppo.sipila@piplia.fi, p. 040 707 3704

Terhi Huovari
viestintä- ja varainhankintajohtaja
terhi.huovari@piplia.fi, p. 040 546 9016

Kirkolliskokouksessa hyväksytyt pohjoissaamen raamatunkäännöstekstit

Davvi UT
Davvi VT

Jukka Keskitalon piispaksi vihkimisessä luettavat tekstit pohjoisasaameksi

Kuva- ja videomateriaalia

www.piplia.fi/materiaalit
Kirkolliskokousedustaja Ulla-Maarit Maggan haastettelu suomeksi ja saameksi.


Pohjoissaamen raamatunkäännöstyöryhmät Suomessa

Pohjoissamen käännösryhmä Suomessa: FM Kaarina Vuolab-Lohi (pj.), opettaja Helena Valkeapää, kirkkoherra Arto Seppänen ja kanttori Janne Aikio. Valkeapää toimi kääntäjänä, Aikio uskonnollisen käyttökielen tuntijana, Vuolab-Lohi kielitieteellisenä ja Seppänen teologisena asiantuntijana. Pohjakäännöksestä kerätty palaute on työstetty projektiryhmässä. Työhön ovat Suomen puolelta osallistuneet projektin kielitieteellisenä johtajana Oulun yliopiston Giellagas-instituutin emeritusjohtaja Tuomas Magga ja raamatunkäännöstyön asiantuntija, TT Seppo Sipilä Suomen Pipliaseurasta.

Kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunnan nimeämä raamatunkäännöksen arviointiryhmä: saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio (pj.), TM Helga West, Saamelaiskäräjien edustaja kirkolliskokouksessa, opettaja Ulla Magga sekä Yle Sapmin toimittaja Jouni Aikio.

Saamen kielet Suomessa

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Niillä kaikilla on oma kirjakielensä ja ortografiansa, eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä kuin opettelemalla sitä vieraana kielenä.

Vuodesta 1992 asti saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa. Tämä merkitsee sitä, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa. Pohjoissaamea puhutaan näissä kaikissa Suomen neljässä kotiseutualueen kunnassa. Yli puolet Suomen saamelaisväestöstä ja huomattava enemmistö saamelaislapsista ja nuorista asuu kuitenkin nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella. Utsjoki on maamme ainoa saamelaisenemmistöinen kunta.

Saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa, joka turvaa perustuslaissa säädettyjen saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Saamelaisten oikeudellinen asema on otettu huomioon myös kirkollisessa lainsäädännössä. Kokonaan tai osittain saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat seurakunnat ovat kaksikielisiä.

——-

*Jutaaminen = suurporonhoitajien vaellus porojensa kanssa toiseen paikkaan osana perinteistä vuotuiskiertoa.